Joulu yllätti jälleen ja viimeisinä päivinä Saksassa meinasi tulla kiire. Siis en ehtinyt kertoa, kuinka kävimme Wiesbadenin joulumarkkinoilla, jotka olivatkin jopa kaltaiseni joulumarkkinamöhkön mielestä aivan mukavat. Siellä oli kuvan söpö vanhanaikainen karuselli, jossa seurueen kolmivuotias ajeli mielellään. Jouluksi lensimme Suomeen, kuten aina. Koska ei tiettävästi ole olemassa asiaa, jota bingo ei parantaisi, aloitimme uuden jokavuotisen aattoperinteen eli joulupukin kuuma linja -bingon. Ihan loistojuttu,...











Olen tässä paketoinut lahjoja. Väkersin niihin muutaman ruusukkeen koristeeksi, ja niistä tuli aika hauskoja. Homma oli varsin helppo, kas näin se tapahtuu: Tarvitset sivun jostain lehdestä, lahjapaperia tai muuta valitsemaasi materiaalia, sakset ja teippiä, nitojan tahi liimaa. Leikkele paperista pitkulaisia palasia: kolme pitkää, pari-kolme lyhyempää ja ainakin yksi minimpi. Taittele pitkuloista kahdeksikon muotoisia asioita ja nido tai liimaa ne kiinni. Pienimmästä suikaleesta voit...




Olen ollut vähän vaihtelevalla tuulella viime päivinä. Kuukausien mittaisen vauvakuplassa kelluskelun jälkeen elämän ikävät realiteetit kuten keskeneräinen väitöskirja ovat saapuneet tajuntaani. On myös tuntunut, että näistä viimeisistä päivistä kotona pitäisi ottaa kaikki irti, mutta toteutustapa on ollut kysymysmerkki. Välillä olen hermostunut kaikille, kun en ole saanut kirjoittaa väitöstä niin keskittyneesti kuin haluaisin (olen tosiaankin kirjoittanut vähän nyt ollessani kotona, siitä hatunnosto ja omaan...
Meille saapui erittäin mieluinen paketti, kun perheen pieni mies sai ihan ikiomat villasukat! Ne neuloi Oh, wie nordisch! -blogin Eeva. Tuhannet kiitokset! Sukat ovat päässeet heti käyttöön ja sopivat vallan mainiosti. Ne tulivat myös tarpeeseen, sillä tämä neulomiseen hetkellisesti kyrsiintynyt äiti ei todellakaan ole tuottanut jälkikasvulleen - eikä kellekään muullekaan - sukan sukkaa. Der kleine Mann hat Wollsocken bekommen! Eeva, die den Oh,...
Kansaa kuohuttanut Cupper/Clipper -kohu ei ota laantuakseen. Kommenteista mulle nimittäin selvisi (ja muistin tämän itsekin), ettei Suomessa myytävissä pusseissa ole narua. Nehän ovat muutenkin aika hippimäisiä. Nämä täältä saatavat ovat sen sijaan ihan ehtaa yksittäispakattua tavaraa naruineen ja lipukkeineen. Edellisen teepostauksen kommenteissa allekirjoittanutta informoitiin, että Clipper-tuotemerkki oli Saksassa varattu teelafkan halutessa markkinoille. Siksi tarvittiin uusi tuotemerkki, ja nämä kaverit kulkevat täällä siis nimellä...





Saksassa on joulumarkkinoita aivan joka kylässä, suuremmissa kaupungeissa niitä on useita ja joka kaupunginosalla on yleensä omansa. Rehellisesti on kyllä sanottava, etten ole mitenkään erityinen joulumarkkinoiden ystävä: siinä seisoskellessa tulee kylmä, enkä juurikaan pidä Glühweinista, tuosta pakollisesta joulumarkkinajuomasta. Isommissa paikoissa on myös etenkin viikonloppuisin niin törkeä tungos, että suomalainen hermoni on usein joutua koetukselle. Meidän nurkilla on joka vuosi kahtena ensimmäisenä adventtiviikonloppuna minimarkkinat,...
Taloudessamme on ollut riemu katossa viime viikonlopusta lähtien, kun toinen osapuoli sai mieleisiä tuliaisia Suomesta. Jopa kaltaisensa suklaahirmu selvinnee näillä levyillä jotakuinkin jouluun asti - etenkin, kun siskoni ei juuri nyt ole tulossa kylään. Selailin tässä viime viikonlopun suomalaisilta joulumarkkinoilta mukaan ottamaani turisti-infoa Helsinkiin ja jouduin vallan haikeisiin fiiliksiin. Olen jo aiemmin sanonut, että en useinkaan niinkään kaipaa Suomeen, mutta Helsinkiä ikävöin kyllä....




Ompelin tässä pienelle miehelle taas uuden paidan, tällä kertaa vähän paksumman kun on talvi ja kaikkea. Kankaana on Noshin farkkujersey, joka on paksuudeltaan jotakuinkin college-kankaan tasoa. Paidasta tuli ihan perus ilman minkäänlaisia kommervenkkejä. Mietin pitkään, onko se tuollaisena liian tylsä, ja lisäsin lopulta norsut helmaa piristämään. Ompelin paidan koossa 68, kuten muutkin tähänastiset tuotokset. Jotain on mystisesti tapahtunut sitten ensimmäisten ompelusten, koska tähän...
Pikku-ukon saavuttua maailmaan mies kysyi, mitä haluaisin lahjaksi kiitokseksi raskausajan koettelemuksista ja lapsen maailmaan saattamisesta. Meillä ei juuri harrasteta yllätyslahjoja eikä tuo toinen puoliskoni ole tainnut kertaakaan tehdä poikkeusta "kysy, niin ei mene vikaan" -linjaansa. Toki tällainen itse päättäminen tekee lahjuksesta vähemmän romanttisen, mutta lopputulos on toisaalta ainakin mieleen. Halusin jotain kestävää ja arkieloon kuuluvaa, jonka nähdessä voi sitten tuntea rinnuksissaan lämpimän pilkahduksen...




Otimme tässä hieman jouluisia valokuvia. Tai siis minä otin, miehen mielestä moinen idea oli sekä tarpeeton että sivusta naureskelun arvoinen. Kun vilkaisin valmiita kuvia tietokoneella, totesin että niiden teeman voisi sanoa olevan yhdistelmä sarjoista "pitäkää joulunne" ja "tein ite, säästin". Eipä siitä sen enempää, kaikki tarpeellinen tulikin varmaan jo sanottua. Meillä on ollut viikonloppuna vieraita, kun Suomesta saapui joukko jalkapalloturisteja. Bundesligan pelit Frankfurtin...
Jos korviinne on kantautunut ilonkiljahduksia, jotka kuulostavat siltä, että ne tulevat suurehkon etäisyyden päästä, syyllinen löytyy luultavasti täältä. Nimittäin sitrushedelmäkausi on alkanut! Syön yleisestikin kasoittain hedelmiä, mutta nuo pienet oranssit pallerot (joita kaikkia kutsun julkeasti mandariineiksi, vaikka eivät taida tarkalleen ottaen koskaan olla niitä vaan klementiinejä) ovat siirtäneet kulutuksen uusiin sfääreihin. Näitä kannetaan selkä vääränä kotiin! En väheksy myöskään palleroiden isoveljiä eli appelsiineja,...
Aina välillä joku kommentoi, että olisi kiva jos kirjoittaisin enemmänkin Saksasta ja ulkosuomalaisuudesta. Useimmiten se tuntuu vaikealta, koska arki täällä on niin normalisoitunut, etten oikein osaa eritellä, mikä nyt olisi sitä tyypillistä saksalaista ja erilaista kuin Suomessa. Nyt silmiin sattui kuitenkin yksi juttu, joka ylitti ärsytyskynnykseni hetkellisesti. Helsingin Sanomat julkaisi nimittäin eilen vauvaluukkuja käsittelevässä jutussaan vitsin, ilmeisesti piristääkseen marraskuun synkkyydessä kärvistelevää kansaa. En...
Tulin tässä keulimaan, että katsokaapas mitä lautaselta löytyi tänään! Ihan ehtaa leipäjuustoa! Ulkosuomalainenhan pääsee kyseiseen kulinaariseen elämykseen käsiksi normaalisti vain kotimaanvisiiteillä, mutta Frankfurtissa sijaitseva, suomalaisia elintarvikkeita ja muitakin maahantuova Finnkiosk järkkäsi lauantaina pienen glögi- ja pullailtapäivän, jonne me hurautimme. Pulju on siis varsinaisesti nettikauppa (josta en tiennyt mitään ennen kuin glögimainos linkattiin Facebookin Suomalaiset Frankfurtissa -ryhmään, jota voin muuten suositella näillä seuduin asuville), mutta...





Ompeluinnostukseni ei toki jäänyt yhteen settiin. Krokotiilipaita on itse asiassa ensimmäinen vaate, jonka tein, ja halusin sitten ommella vielä resoreiltaankin yhteensopivat housut. Paidan ompelujälki ei lainkaan välttämättä kestä lähempää tarkastelua, mutta on ollut mahtavaa huomata, miten tilanne paranee ihan silmissä jokaisella ompelukerralla. Aiemmin näyttämäni raitapaita, jonka ompelin krokojen jälkeen, on jo paljon paremman näköinen. Molemmat kankaat sekä resori ovat Noshilta, housut yhdistelmä Ottobren...
Maija kirjoitti näistä Sikke Sumarin ohjeella leivotuista sämpylöistä hetki sitten. Oli pakko kokeilla, ja voi maar miten sikahyviä! Saksaksi sanoisin (ja sanoinkin) että oberaffengeile Brötchen, niin kreisihyviä olivat että moiseen revittelyyn oli tarvetta. Homman juju on se, että taikinaa ei vaivata lainkaan. Ainekset (vesi, hiiva, suola, jauhot) sekoitetaan puulusikalla ja jätetään kulhossa jääkaappiin kohoamaan yöksi. Aamulla sitten räiskitään kahdella ruokalusikalla kasoja pellille, paistetaan...
Täällä on käynnissä hyvin lämmin marraskuu. Ehkä sen takia, tai ehkä koska näin kotona ollessani päivillä, viikoilla tai kuukausilla ei ole niin väliä, minkäänlaista jouluinnostusta ei ole vielä hiipinyt kylään. Päinvastoin ihmettelin, kun huomasin työmiesten kasaavan joulumarkkinakojuja keskustassa: uunituoreen joulukuusen ohi kulkeminen ohuessa trenssissä ilman minkäänlaista ajatustakaan hanskoista tai villavaatteista ei oikein sovi kuvaan. No, eiköhän tämä tästä. Kynttilöitä olen kuitenkin jo ehtinyt...
Kun nyt olen kerran päässyt ompelun makuun, oli viime viikon vierailun tuliaisvalinta selvä. Kavereilla on hieman meidän pikkumiestä vanhempi tyttö, joka sai lahjukseksi paidan. Trikookangas on Noshilta ja kaava Ottobresta 1/2011, muokattuna hartianappien verran. Muutaman harjoituskerran jälkeen näiden paitojen ompelu alkaa sujua hyvinkin sutjakasti ja ompelun jälkikin miellyttää silmää. Pikkuhiljaa voisin ehkä jo edetä haastavampiin tuotoksiin! ...





Viime kuukausina olemme reissanneet Saksassa suorastaan ihailtavan ahkerasti. Ensin kävimme Itämeren rannalla Rügenillä, sitten kotimatkalla Hampurissa, ja olemme ehtineet jo piipahtaa myös Münchenissä pojan kummisedän luona. Tällä viikolla vuorossa oli Bodensee (eli suomeksi Bodenjärvi). Tuo Alppien reunustama, Saksan, Itävallan ja Sveitsin rajalla oleva järvi on kesäaikaan hyvinkin suosittu matkailijoiden keskuudessa, eikä syyttä. Me kävimme paikalla viimeksi puolitoista vuotta sitten, ja silloin maisemat olivat...





Olen tässä todennut, ettei neulominen ole tähän elämäntilanteeseen lainkaan ideaali keino tyynnyttää käsityöntekohimoa. Kestää hitto viikkoja ellei jopa kuukausia, ennen kuin saa edes sukat aikaiseksi! Uusille aluevesille siirtymiseen vaadittiin kuitenkin yksi ompelukonehankinta. Meidän vanha kone oli kirjaimellisesti halvin mahdollinen vehje, jossa ei ollut minkäänlaista jousto-ommelta eikä tasan mitään muutakaan. Vaan nyt löytyy! Kävimme nimittäin muutama viikko sitten hakemassa lähikaupungin ompelukonekeitaasta ihanan uuden Berninan,...
Sain vanhat linssini takaisin silmälaseihin ja hommat onnistuvat taas jotenkuten, jes! Saksassa on isänpäivä toukokuussa, eikä sitä silloinkaan juhlita kuten Suomessa. Totesin, ettemme anna moisen pikkuseikan estää kahden kulttuurin perhettämme juhlistamasta aina, kun se on mahdollista, joten mies sai tänään aamiaisen sänkyyn. Mukaan mahtui myös kortti ja pieni paketti, josta paljastui pojan pienehköllä avustuksellani askartelema taulu. Kädenjäljen painamista en viitsinyt pienessä kiireessä edes...
Valittelin raskausaikana, että näkö oli yhtäkkiä muuttunut ja päätä tuppasi vähän särkemään. No samahan on tietenkin jatkunut myös nyt imetyksen aikana, joten täällä on vähän hiljaista kun koneella istuminen ei oikein meinaa luonnistua ilman pelkoa migreenistä eikä tämän naisen hermo kestä mitään puhelimella päivittämistä. Mitään suuria linssihankintoja ei tässä vaiheessa huvita oikein tehdä, kun näkö ei kaiketi aio vakiintua mihinkään ennen imetyksen lopettamista....
Sain aikaiseksi villasukat juuri sopivasti nyt, kun alkaa olla jo viileämpää. Näissä ei sinänsä ole mitään erityistä, lankana on seitsemän veljestä ja mallikin ihan perussukka Novitan sivuilta. Neuloin sukat kolmosen puikoilla ja hieman vähemmillä silmukoilla kuin ohjeen mukaan olisi pitänyt, koska käsialani ei tunnetusti sovi lainkaan yhteen Novitan sukkamestareiden käsitysten kanssa. Neulejälki ei välttämättä kestä tällä kertaa lähempää tarkastelua. En tiedä mistä moinen,...
Meillä oli eilen mukavan rauhallinen koti-ilta. Syötiin pannaria ja pieni mies hihkui seuranamme omassa istuimessaan pöydän ääressä. Myöhemmin ukkeli harjoitteli kääntymistä (vielä ei ihan onnistu) sekä piti tyytyväisenä yleistä ähinää ja puhinaa lattialla vanhempiensa istuessa raukeina (ja täysin vatsoin) sohvalla. Koska nyt on taas se aika vuodesta, kun sosiaalinen mediani täyttyy Vain Elämää -päivityksistä, kävin kurkkaamassa näkyisikö joku pätkä ohjelmasta myös täällä. Mikä...






Viettäessäni aikoinaan vaihto-oppilasvuotta Saksassa tuli täällä pyörittyä vähän joka puolella maata. Asetuttuani tänne pysyvämmin matkailu on pudonnut prioriteettilistalla aika pohjamutiin, ja olenkin oikeastaan tutustunut ihan hävettävän pieneen osaan Saksasta. Eipä sitä kyllä Suomessakaan tullut lähdettyä käymään Raumalla tahi Kuopiossa, jos reissulle ei ollut syytä. Asuinmaani kohdalla tilanne parani viime viikolla hieman, kun matkasimme töiden merkeissä pohjoiseen Rügen-nimiselle Itämeren saarelle. Suuri projekti, jonka osa...





Ruksia seinään, sillä olen vihdoin saanut aikaan jotain valmista! Peittoa voisi ihan hyvällä syyllä kutsua ikuisuusprojektiksi, sillä aloitin sen neulomisen reilusti yli puoli vuotta sitten. Vaan toisaalta eipä pieni mies olisi kesällä villaista peitettä tarvinnutkaan, siis valmistumisajankohta oli tietenkin alusta lähtien optimoiden suunniteltu. Tämä on jo toinen samasta ohjeesta neulomani peitto. Ensimmäinen matkasi kummityttömme lämmikkeeksi, ja koska tykkäsin mallista kovasti, halusin neuloa omalle...