Maanantaina oli aika jättää Rio ja siirtyä seuraavaan kohteeseen. Lensimme etelämmäksi Florianópolisiin, jossa asuu ystäväpariskuntamme. Florianópolis sijaitsee Brasilian itärannikolla ja koostuu mantereella sijaitsevan osan lisäksi Ilha de Santa Catarina -pääsaaresta sekä useasta pienemmästä saaresta. Pääsaarella, jossa mekin nyt olemme, on useita hyvin erityyppisiä rantoja. Pohjoisen mantereelle päin suuntautuvien rantojen vesi on lämpimämpää ja aallot pienempiä, kun taas itärannikko avautuu suoraan Atlantille. Pohjoisen paikat ovat enemmän (massa)turismiin ja myös juhlintaan suuntautuneita, kun taas idässä ja etelässä on rauhallisempi meno. Me majoituimme arkipäiviksi loma-asuntoon Campechen rannalle saaren itäosaan. Etenkin näin syksyn jo tultua ja lomalaisten suurelta osin kadottua täällä on todella rauhallista. Lämpötilat ovat kivunneet 25-30 asteeseen ja vesi on meille pohjoisen asukeille juuri sopivan lämpöistä. Ystävämme nauroivat, että heille vesi on tähän aikaan vuodesta jo aivan liian kylmää.
80 % Brasilian ostereista tulee Florianópolisista. Me kävimme maistelemassa niitä saaren kaakkoisosassa tunnelmallisessa ravintolassa, jonka sijainti oli ihan käsittämätön. Rakennus oli ihan veden rannassa, aaltoja ei ollut nimeksikään ja vastarannalla näkyi manner. Istuimme pitkällä, lyhdyillä valaistulla laiturilla ja kuuntelimme rauhallista laineiden liplatusta.
80 % der brasilianischen Austern kommen aus Florianópolis. Wir haben die an der Westküste der Insel in einem stimmungsvollen Restaurant probiert. Der Blick auf das ruhige Wasser und das Festland war recht atemberaubend. Wir saßen auf dem langen Steg, der mit Laternen beleuchtet war, und haben nur die leisen Wellen als Hintergrundmusik gehabt.