Ostimme tuossa hetki sitten ex tempore uuden kameran (Olympuksen OM-D E-M1), jonka saimme vihdoin käsiimme Suomeen saavuttuamme. En vielä ole ihan sinut tuon kanssa (tähän tarvittaneen enemmän kuvausta muussa kuin hämärässä keinovalossa, ne olosuhteet eivät ole vielä koskaan tehneet ainakaan mua autuaaksi), mutta ihastuttavan kevyt se kyllä on normitilanteiden lisäksi esimerkiksi myös, kun pitää juosta kamera kaulassa yhden karanneen koiran perässä. Siskokin osti hiljattain uuden Olympuksen, joten kuvailimme yhdessä menemään minkä ehdimme. Edellä mainitusta tallentui meikänkin muistikortille useita otoksia, toisin kuin allekirjoittaneesta itsestään. 

Yhtenä tämän vuoden tavoitteena voisin ehkä varovasti mainita valokuvaukseen liittyvän mukavuusalueeni laajentamisen. En ole kummoinen maisema- ja kaupunkikuvaaja, koska en ikinä harjoittele. Täten julistan ainakin yrittäväni ulkoiluttaa tätä uutta kaveria hieman vanhaa kameraa useammin! 

Weihnachten war recht warm, aber zwischen den Jahren wurde es dann endlich kalt. Schnee hatten wir nicht, aber der Frost war eigentlich auch sehr schön. Kein Grund also, sich zu beschweren! 

Joulumieltä ei kaikesta huolimatta ole oikein näkynyt, kuten ei viime vuosina muutenkaan. 15 astetta ja viheriöivät nurmikot takaavat pään sisäisen kestolokakuun. Mutta oli tunnelmaa tai ei, me lennämme huomenna (lähteideni mukaan pimeään ja märkään) Suomeen joulun viettoon. Olen ommellut koko viikonlopun hiki hatussa viime tipan joululahjoja (onko muitakin?) ja matkalaukut alkavat olla pakattuna. Epäilyttävän ajoissa, perinteisesti olen tässä vaiheessa vielä ommellut jotain viime tipan mitälie ja pakkaukset on hoidettu loppuun uuden vuorokauden puolella.

Huomaamatta tässä illan kuluessa mieleen on ehkä kuitenkin hiipinyt jotain jouluntapaista. Tämä juhla kuuluu viettää Suomessa perheen kanssa. Säästä viis, on ihanaa lentää sinne pohjoiseen! Odotan jo innolla jouluvalmisteluja, kuulumisten vaihtamista ja tietenkin sitä jouluruokaa. Aion marssia Alkoon, ostaa pullollisen tämän vuoden Blossa-glögiä ja nautiskella sitä piparien, sinihomejuuston ja viikunahillon kanssa. 

Leppoisia joulunaluspäiviä juuri sulle!

Wir fliegen morgen nach Finnland, wie jedes Jahr. Ich freue mich schon, Weihnachten ist meine Lieblingsfeier und es ist schön, die Familie wieder zu sehen. 

Vaikka vietänkin mielelläni aikaa blogeja lukien ja instagramia selaillen, tunnistaa parhaan loman kyllä siitä, ettei minkäänlainen internetin selailu tietokoneella tai puhelimella kiinnosta pätkääkään. Kotimaanlomat ovat siitä käteviä, että koska en ole katsonut tarpeelliseksi miettiä tiedonsiirtoasioita ulkomailla, on puhelimeni vailla nettiä wlan-yhteyden puuttuessa. Mökillä olen tästä aina erityisen iloinen, sillä mikään ei varmasti rentouta paremmin kuin järven rannalla metsässä ilman jatkuvaa kännykän räpläämistä vietetty aika.

Parisuhteellekin loma teki kyllä terää. Arki kuluu liian helposti kodin- ja lastenhoidollisten juttujen parissa, ja niiden jälkeen yli jääneestä ajasta livahtaa rehellisesti sanottuna leijonanosa ruudun ääressä. Oli hyvä vaan olla yhdessä. Vaikka toinen olisikin lukenut lehteä ja toinen puuhastellut muuten omiaan, oltiin jotenkin ihan eri tavalla läsnä kuin silloin, kun kädessä oleva puhelin vie koko huomion.

Meillä kävi hyvä tuuri ja mökkireissulle osuivat ne Suomen kesän kai tähän asti näteimmät päivät. Mikäs siellä oli ollessa. Pikkumieskin nautti olostaan ja nukkui parhaimmat yöunet aikoihin (sivumennen sanoen toivon, että edes etäisesti sama alkaisi pikkuhiljaa myös kotona). 

Kuten varmasti monelle, myös minulle mökki on rakkain paikka maailmassa. Sieltä ovat peräisin monet ihanat muistot lapsuuden aurinkoisista kesistä, matojen etsimisestä onkimispuuhiin, pulikoimisesta rannalla ja veneretkistä viereiseen saareen eväänä mehua ja Marie-keksejä. Toivottavasti pojalle muodostuu vuosien varrella samanlaisia muistoja.

Obwohl ich ja schon sehr gerne Blogs lese und Instagram benutze, ist der Urlaub gelungen, wenn man gar keine Lust hat, das Handy zu nehmen oder den Rechner anzumachen. Dafür ist es recht praktisch, immer nach Finnland zu fliegen, weil ich mich gar nicht über Möglichkeiten für Datennutzung im Ausland informiert habe. Also gilt: kein wlan, kein Internet. Besonders schön ist das auf der Sommerhütte. Sie ist sowieso eher knapp ausgestattet, d.h. es gibt zwar Strom, aber kein fließendes Wasser, keinen Fernseher oder sonstigen neumodischen Quatsch. Man kann sich nirgendwo so gut entspannen wie auf der Hütte, die direkt am See im Wald liegt. Wie für viele Finnen, ist unsere Sommerhütte für mich der liebste Ort der Welt. Als ich klein war, haben wir dort auf unserem eigenen Strand im Wasser geplanscht, Würme zum Angeln gesucht und auf die nahliegende Insel gerudert und dort auf einer Picknickdecke Saft getrunken und Kekse gegessen.

Jokseenkin kaikki allekirjoittaneen vähänkin paremmin tuntevat tietävät rakkaudestani Helsinkiin ja sen kantakaupungin taloihin (romanttisessa mielikuvassani Helsingissä ei toki muita olekaan) ja niiden leveisiin ikkunalautoihin. Siksi nautinkin kovasti olostani meidän tämänkertaisessa airbnb-asunnossa Eirassa. Sen sijainti oli ihana: kadun päässä näkyi meri ja vähän joka paikkaan käveli hetkessä. Käydessämme ruokakaupassa ostin heti ensi töikseni kasan viiliä, tuota pakollista Suomessa syötävää herkkua. 

Kävelimme ympäri ämpäri, ostimme marjoja torilta, kävimme laivalla Korkeasaaressa (pojan mielestä parasta: kalat, kamelit ja riikinkukot) ja kahvilla vähän siellä sun täällä ja näimme tuttuja. 

Meille on vaivihkaa muodostunut perinteeksi käydä Marimekon tehtaanmyymälässä Herttoniemessä. Siellä on edukkaita lastenvaatteita ja etenkin kankaita, joiden perässä ompeleva ihminen lähtee varsin mielellään metroilemaan. Erityisenä kohokohtana on myös paikan lounas: Marimekon henkilökunnan lisäksi myös tavan kuolevaiset voivat käydä syömässä ehkä tyylikkäimmässä työpaikkaruokalassa, jonka olen tähän mennessä nähnyt. Ruoka on tosi hyvää ja aika edukasta, ja rattaidenkin kanssa mahtuu hyvin paikalle. 

Ja kun ruoasta puhutaan, on mainittava the Cock. Emme lopulta ehtineet kovinkaan moneen ravintolaan, mutta tänne halusin ehdottomasti. Kävimme viimeisenä aamuna testaamassa aamupalan, ja olimme kyllä myytyjä. Ravintola oli just sellainen mistä tykkään: tyylikäs, mutta rento, ja ainakin nämä aamupalavaihtoehdot veivät kielen mennessään. Aiomme kokeilla kuvan flat breadia myös kotona!

Die Tage in Helsinki waren sehr schön. Wir hatten wieder eine Airbnb-Wohnung, diesmal in Eira. Am Ende der Straße hat man schon das Meer gesehen. Wir waren viel Spazieren, waren auf dem Marktplatz, sind mit dem Schiff zum Zoo gefahren und haben Freunde getroffen. Eine Tradition ist mittlerweile der Besuch des Marimekko-Outlets in Herttoniemi. Da findet man u.a. schöne Kinderkleidung und viele Stoffe. Das Mittagessen in der Kantine, die nicht nur für die Marimekko-Mitarbeiter ist, gehört auch immer dazu. Und wenn wir schon ums Essen reden, muss ich noch the Cock erwähnen. Ein neues und gerade sehr berühmtes Restaurant, in dem wir am letzten Tag frühstücken waren. Ein Traum! Die flat breads will ich auch zu Hause versuchen, nachzumachen.

Suomessa ollaan! Ehdimme jo juhlia ihania juhannushäitä. Niiden jälkimainingeissa matkalla Helsinkiin kävimme testaamassa Porvoon Bistro Sinnen. Mullahan oli suunnitelmissa tehdä tätä matkaa varten ihan suunnitelma siitä, missä kaikkialla kävisimme syömässä. Saksassa ollessani harmittelen aina, kun puhutaan uusista (yleensä Helsingin) hoteista ravintoloista, joiden olemassaolon ehdin sitten aina unohtaa ennen kotimaahan pääsyä. No, erinäisistä aikataulullisista ongelmista tätä ei tietenkään tapahtunut, mutta kehutun Sinnen olin laittanut mieleen. Se kannatti! Talon burgeri oli todella maukas, mikä on paljon sanottu, sillä en yleensä ole hampurilaisnaisia.

Häiden jälkeen olemme lähinnä ehtineet majoittua Helsinkiin ja syödä varsin hyvin. Tänään lounastimme vanhassa kauppahallissa, mikä oli ihanaa. Otin tietenkin lohikeittoa, koska sekin on ihanaa. Loma on siis alkanut kerrassaan mallikkaasti. Vielä ei ole edes juurikaan satanut, eli ei siis haittaa, että unohdin ainoat umpinaiset kenkäni ensimmäisen yön majapaikkaan. Ihanaa!

Wir sind in Finnland! Bis jetzt haben wir eine wunderschöne Mittsommerhochzeit gefeiert, sind in Helsinki angekommen und haben hauptsächlich nur gut gegessen. Nach der Hochzeit waren wir in Porvoo im Bistro Sinne, dessen Burger wir sehr, sehr, sehr empfehlen können. Die Lachssuppe in der alten helsinkier Markthalle heute war aber auch keine schlechte Wahl.

Joulu yllätti jälleen ja viimeisinä päivinä Saksassa meinasi tulla kiire. Siis en ehtinyt kertoa, kuinka kävimme Wiesbadenin joulumarkkinoilla, jotka olivatkin jopa kaltaiseni joulumarkkinamöhkön mielestä aivan mukavat. Siellä oli kuvan söpö vanhanaikainen karuselli, jossa seurueen kolmivuotias ajeli mielellään. 

Jouluksi lensimme Suomeen, kuten aina. Koska ei tiettävästi ole olemassa asiaa, jota bingo ei parantaisi, aloitimme uuden jokavuotisen aattoperinteen eli joulupukin kuuma linja -bingon. Ihan loistojuttu, suosittelen ihan kaikille! Idean ja myös toteutuksen ryöväsin mainiosta Pakollinen joulu -blogista, jota suosittelen myös sekä joulunalusaikana että muutenkin. Kävin vielä noutamassa pahimmassa joulunalusruuhkassa asiaankuuluvat palkinnotkin, joten kyllä tästä aivan arvoisensa aloitus uljaalle perinteelle saatiin. 

Yksi lempihommistani aattona on hautausmaalla käynti. Kynttilät ovat tosi hienon näköisiä pimeässä, ja mikäs siellä oli tänä vuonna käpöstellessä, kun luntakin oli. 

Herkkuja on syöty ja pakettejakin avattu jonkin verran. Pientä miestä kiinnostivat käärrepaperit odotetusti sisältöä enemmän. Aivan kerrassaan onnistunut joulu siis! Tästä on hyvä siirtyä kohti uusia seikkailuja.