Yritin keksiä jotain hyvää saatanallista otsikkoa, mutta koska Seitan saapuu Moskovaan -muunnelma on jo käytössä Lettupannussa ja Seitanilliset säkeet Voimassa, on varastoni jo tyhjä. Siispä tyydyn ihan vaan toteamaan, että tehtiin seitania. Mitäkö se on? Voima, Vihreä Lanka ja Wikipedia tietävät kertoa, että kyseessä on vehnägluteiini kera mausteiden. Kyseessä on hyvin hyvin vähän rasvaa ja reippaasti proteiinia sisältävä lihamainen tavara, jota käytetäänkin usein sen ittensä korvikkeena. Tähän mennessä ollaan ostettu sitä valmiina meidän luomukaupasta, mutta nyt saatiin vihdoin aikaiseksi ryhtyä tuumasta toimeen myös ite.

Seitanin valmistukseen vaadittavien ainesten lista ei varsinaisesti huimaa päätä:

5 dl vettä

11 dl vehnäjauhoja (tai gluteenijauhoja, niiden kanssa pääsee paljon helpommalla)

mausteita keitinliemeen maun mukaan (soijakastiketta, cayennepippuria, inkivääriä, mitä nyt kaapista sattuu löytymään...)

Vedestä ja jauhoista vaivataan taikina perinteiseen tapaan, lopputulos on havainnollistettu alla olevassa kuvassa. Taikinan valmistettua kulhoon lasketaan kylmää vettä niin, että koko köntti on pinnan alla ja annetaan olla 10-15 minuutin ajan.

Tämän jälkeen vesi lasketaan pois ja kulhoon lasketaan kuumaa vettä. Tulevaa seitania puristellaan ja vaivataan vedessä, jolloin siitä irtoaa vehnän tärkkelystä ja vesi muuttuu valkoiseksi. Veden muistuttaessa läheisesti maitoa se kaadetaan pois, tilalle lasketaan kylmää vettä ja toistetaan kuvio. Kylmässä ja kuumassa vedessä puristelua jatketaan, kunnes veteen ei enää irtoa tärkkelystä eli se pysyy käytännössä kirkkaana. Tähän kuluu vähintäänkin parikymmentä minuuttia ja vettä saa vaihtaa useaan otteeseen. Tärkkelysvesi kannattanee kerätä ämpäriin ja kaataa lopuksi vessanpönttöön, ettei keittiön viemäri tukkiudu.

Puristelun tarkoituksena on poistaa taikinasta kaikki paitsi gluteeni. Tämä tarkoittaa, että möykky pienenee prosessin edetessä huomattavasti ja sen koostumus myös muuttuu. Valmis gluteeni muistuttaa jotakuinkin löysää kumipalloa ja näyttää tältä:

Nyt möykky pitää vielä keittää mausteliemessä. Liemen voi maustaa oman maun mukaan, mikä ei tietenkään ensikertalaiselle sano mitään. Suorittamani surffailun jälkeen päädyimme seuraavaan seokseen:

7,5 dl vettä

1 tl cayennepippuria (note to self: ens kerralla hiukan vähemmän)

1 puristettu valkosipulin kynsi

puristettu ehkä peukalonpään kokoinen köntti inkivääriä (myös jauhettu kävis tietenkin mainiosti, mutta meillä ei sattunut olemaan)

reipas loraus soijakastiketta (luomussa ei natriumglutamaattia!)

1-2 tl salaattimausteseosta eli meidän tapauksessa kätevää sekoitusta sipulia, purjoa ja yrttejä

Vesi ja mausteet kuumennetaan kiehuvaksi ja seitan isketään sekaan. Tässä vaiheessa on kaksi koulukuntaa: gluteenimöykyn voi joko keittää kokonaisena tai pilkkoa haluamikseen palasiksi ja keittää sitten. Pilkkomista suunnitellessa ja kattilaa valitessa on ehkä syytä huomioida etukäteen, että möykky turpoaa keitettäessä noin kaksinkertaiseksi. Me päädyttiin pilkkomiseen. Keittämistä vaille valmiit palaset näyttivät tältä:

Seitania keitetään kypsäksi jotakuinkin 20-40 minuutin ajan, riippuen palasten koosta.  Vahvempien makujen aikaansaamiseksi on suotavaa jättää seitan myös marinoitumaan keitinliemeen yön yli. Me todettiin iltasella muutaman marinoitumistunnin jälkeen, että cayennepippuria oli päässyt livahtamaan keitinliemeen vähän liikaa, ja noukittiin palat varmuuden vuoksi jo yöksi pois liemestä kert en siedä lainkaan vähänkään tulisia asioita. Normaalit ihmiset voinevat laittaa pippuria ohjeessa olevan määrän ja olla tyytyväisiä. Valmiit palaset laitettiin rasiassa jääkaappiin odottamaan ruoaksi päätymistään.

Ennen syömistä seitan tulee vielä paistaa. Sitä voi syödä itämaisissa ruoissa, pastasalaatissa, perunamuusin kanssa, kastikkeissa, leivitettynä, mitä ikinä mieleen tuleekaan. Me paisteltiin jotakuinkin puolet aikaansaaduista palasista herkkusienten ja munakoison kera ja livautettiin kastikkeeseen vielä hiukan punaviiniä. Perunamuusin kanssa maistui oikein mainiolta!


Edit: Unohtui täysin mainita miksi gluteenijauhot ovat helpompi vaihtoehto. Niiden kanssa ei siis tarvitse käydä läpi vaivaamis- ja vedenpoistamisprosessia, vaan taikinan tekeminen ja keittäminen riittää. Tää ois ollut meilläkin suunnitelmissa, mutta jauhoja ei löytynyt millään. Pitää ilmeisesti tilata netistä.