Viikko Suomessa vilahti ohi yhdessä hujauksessa, ja tiistaista lähtien sijaintipaikkana on jälleen Saksa. Paluulento oli jopa hiukan etuajassa perillä, mutta Frankfurtin lentokentän talvikaaoksesta muistuttivat vielä valtavat matkalaukkuvuoret, joiden ohitse siirryttiin noutamaan omia, onnellisesti perille päässeitä (joululahjoista pullistelevia!) laukkujamme. Mulle ei täysin selvinnyt mistä laukut olivat tulossa tai mihin ne olivat menossa, saati sitten millä aikataululla tämä tapahtuisi.

Joululoma on ollut hyvin rauhallinen ja rentouttava ilman ylenpalttista juoksentelua sinne tänne, ja nää viimeiset kaksi päivää vaikuttaisi kovasti jatkavan samalla linjalla. R:n polven takia ei pystytty suunnittelemaan mitään massiivista ohjelmaa, mihin olin oikeastaan kovin tyytyväinen. Nukuttiin, syötiin, nähtiin jouluaattona sukulaisia, silitettiin koiraa, opettelin jälleen kerran neulomaan ja sain aikaan jopa yhdet lapaset ja ehdin vielä pari kertaa Helsinkiinkin. Talvimaisemista ei nyt tällä kertaa päästy juurikaan nauttimaan autossa istumista lukuunottamatta, mutta ehtiihän sitä. Muutama kaveri jäi tällä reissulla näkemättä paikasta toiseen siirtymisen vaikeuden takia, toivottavasti eivät pistäneet kauheasti pahakseen. Lyhyet kotimaassa käynnit on väistämättä tasapainoilua ja priorisointia, ja tällä kertaa perhe oli ykkössijalla, kuten jouluna mielestäni kuuluukin. Kesällä sitten sosiaalisemmissa tunnelmissa.

Matkalaukut oli takaisin tultaessa perinteiseen tyyliin täytetty tarkalleen yhteensä neljänkymmenen kilon painorajoitus huomioiden. Sain mukaan muutamia elintärkeitä asioita kuten kumpparit, lämpimämmän talvitakin ja muutamia lempparikirjoja. Myös muutamia uusia asioita eksyi mukaan, kaikki erittäin mieleisiä.

Iskä on mitä ilmeisimmin lukenut blogia, kert lahjapussista löytyi kaksi Pinoa! Sinisiä ei kuulemma enää ollut, mutta on sanottava että ruskea miellyttää silmääni vähintään yhtä paljon. Valkoiset kynttilät on kivoja, niitä kulunee tässä pimeinä iltoina runsaasti. Teemukien seuraksi ilmestyi neljä HotCoolia - nyt meidän yhtä hyvin tummanviolettia marjateetä on entistä kivempi juoda iltaisin. Kolotuksiin ja kipeän polven parantajaksi saatiin tosi söpö Punaisen norsun kauratäytteinen pipityyny, joka asustelee tällä hetkellä pakastimessa mutta pitää myös mikrosta.

Kävin heti kotiin saavuttuani noutamassa lankaa ja puikot  ja aloitin siskon väsymättömällä avustuksella neulomisyritykset. Yrityksen ja erehdyksen taktiikka selvästi toimi, sillä sain aikaan jo yhdet lapaset! Koska Saksasta ei varmaankaan saa lainkaan lankaa, ostin mukaan kaksi kerää. Suurena suunnitelmanani on saada aikaan villasukat, mutta katotaan miten käy.

Makkariin tuli jääkarhu! Oon oikeastaan käärmeissäni Marimekolle siitä, että kehuvat suomalaista designiaan mutta valmistuttavat tuotteensa Thaimaassa, Virossa, Kiinassa ja oletettavasti muutamassa muussakin maassa, mutta menin silti investoimaan lahjarahat uusiin pussilakanoihin. Ovat muuttaneet kangastakin, nää uudet on mielettömän ohuet. Tuntuvat hyvin pehmeiltä ja mukavilta ihoa vasten, toivottavasti kestävätkin vuosia ja taas vuosia eivätkä kulu puhki. 

Erittäin onnistunut lahja oli kuuden Essence-vesilasin setti. En olisi ite ihan ensimmäisenä investoinut noihin vaan yhdistänyt viinilaseihin vaikka Floraa tai meidän ihan normilaseja, mutta oon heti mieltynyt noihin kovasti! Ovat hyviä käteen, hauskan näköisiä lähes identtisten mutta jalallisten viinilasikaveriensa vieressä ja lisäksi tosi nättejä. Ihastelin laseja lähes koko eilisen vuoden vaihtumista juhlistaneen syömissession ajan. Arvon tässä juuri, kannattaisko noi kuitenkin pestä käsin, vaikka kehuvat kestävänsä astianpesukoneen. Lasi on mielettömän ohutta, ja ois kiva että kestäisivät vielä usean uuden vuoden vaihtumisen.  Tänään olin laiska, mutta ehkä ens kerralla inspiroidun jo tiskaamisesta.