Paikallinen Suomi-koulu (siis ei kokopäiväkoulu vaan sellainen, johon lapset voi viedä kerran viikossa (?) oppimaan/ylläpitämään suomen taitoaan) järjestää täällä joka vuosi joulumyyjäiset. Ne ovat ihanassa vanhassa talossa, joka kuuluu mitä ilmeisimmin jollekin Baltian maiden yhteiselle Saksan yhdistykselle. Kuten aina, meidän piti tietenkin käydä myös tänä vuonna paikalla katsastamassa meno. Ruokapuolelta haimme perinteiset poro- ja lohileivät, karjalanpiirakat ja tortut. Myös paketti suoraan pakkasesta tulleita, ihanan tuoreita reissumiehiä lähti mukaan ja katosi heti kotona parempiin suihin. Tarjolla oli lisäksi tietenkin Aarikkaa, muumeja, ihania Lapuan Kankureiden keittiöpyyhkeitä (en yrityksistä huolimatta kertakaikkiaan onnistunut perustelemaan itselleni, miksi tarvitsisimme niitä), kirjoja, joulukakkuja ja muita herkkuja ja vähän Marimekkoa. Ja Karhua sekä Koskenkorvaa. Joku saattaisi ihmetellä, miksi halvan alkoholin (sekä paremman kaljan) Saksassa on tarvetta moisille tuotteille. En itse kuulu lainkaan tähän kohderyhmään, mutta ymmärrän kyllä, että tutut kotimaiset tuotteet ovat välillä sen ekstrahinnan arvoisia. Ilmestyyhän noita meillekin säännöllisesti vähän enemmänkin kuin olisi tarpeen. On kivaa saada pala kotimaata myös arkeen - tai pieniin erikoishetkiin - tänne ulkomaille.