Tulen tässä vähän myöhässä raporttieni kanssa, mutta ei kai tuo niin justiinsa. Siis esittelyyn pärähtävät tämänvuotiset aikaansaamiseni paketoinnin saralla. Valitettavasti perinteisen muotoisia lahjoja ei ollut loputtomiin, joten pakettejakaan ei tarvinnut tehdä kovin montaa. Paketointi on ollut aina lempipuuhaani, joten onneksi kirjekuorta suurempia lahjoja oli edes muutamia. Pakkauspaperi (vai onko se nimeltään voimapaperia?) on aina varma valinta. Tänä vuonna ostin käsityömessuilta erinäisiä leimasimia, joten...

Continue Reading

Suomessa vietettyjen joulujen yksi pääasioista on tietenkin syöminen. Olen aikamoinen perinne-Pirkko, eikä ruokalajeja voi noin vaan muutella. Onneksi kyllä muutkin perheenjäsenet ovat aika samoilla linjoilla, joten pöydästä löytyvät joka vuosi jotakuinkin samat jutut. Ulkosuomalainen kiittää, minkä syömiseltään ehtii.  Pöydän ääressä istumisen lisäksi täällä on kökötetty sohvalla villasukkien parissa. Siskokin sai kaivettua itsensä koko syksyn mittaisesta neulontamotivaatiokuopastaan ja aloitti sukat.  Usein kuulee sanottavan, että...

Continue Reading

Olemme saapuneet Suomeen, nähneet Helsingin ja junailleet Pohjanmaalle. On nukuttu kellon ympäri, neulottu sukkaa sohvalla (ei vielä lainkaan niin paljon kuin on suunnitteilla), syöty hyvin, avattu lahjoja ja rentouduttu perheen parissa. Hyvää ja rauhallista joulua kaikille! ...

Continue Reading

Nyt on vihdoin valmista ja sohvakin on päässyt jotakuinkin oikealle paikalleen. Uusien seinien kunniaksi täällä on myös siivottu, joten kyllä nyt kelpaa miettiä taulujen paikkoja ja tehdä suunnitelmia vaaleasta räsymatosta. Siivousta tahditti upea auringonpaiste, joka kyllä pyyhkäisi viimeisetkin joulufiilikset mennessään. Olo oli kuin maaliskuussa konsanaan ja ihmettelin, mitä nämä punaiset tyynyt tekevät täällä ja missä kaikki pastellivärit viipyvät. Luovutan ja luotan siihen, että...

Continue Reading

Leivoin lauantain kunniaksi sämpylöitä. Tarkoituksena oli raastaa sekaan jämäporkkana, mutta se olikin jo kadonnut parempiin suihin. Unohdin myös lisätä taikinaan kaurahiutaleita, joten näistä tuli nyt aivan normaaleja sämpylöitä ilman mitään kikkailuja. Ohje on Pastanjauhantaa-blogista.  Maistuivat kerrassaan mainiolta voin ja juuston kanssa. Mitään sen kummempaa ei uunituoreisiin sämpylöihin mielestäni tarvitakaan. Haittapuoli: tuli syötyä niin monta, etten tiedä, missä vaiheessa iltaa jaksan edes ajatella kunnon...

Continue Reading

Useimmiten inspiraatio kokkailuun on töiden jälkeen aika miinuksella. Koska jotain on kuitenkin syötävä, tulee usein tehtyä jotain, mikä ei vaadi aivotyöskentelyä. Kuten pesto-pastasalaattia, jonne sai tällä kertaa upotettua kätevästi myös ruohosipulin jämät ennen niiden lopullista nahistumista. Tämä on kätevä ruoka myös, koska mulla on käynnissä kuiva-ainehyllyn tyhjennysoperaatio. Löysin sieltä nimittäin esimerkiksi noin viisi erilaista pastapakkausta ja tuon peston. Jonkinlaisten varastojen olemassaolo on kyllä...

Continue Reading

Meillä näyttää viikonloppuun asti tältä. Saimme siis olkkarin maalauspuuhat vihdoin käyntiin, mutta matkaan tuli samantien mutka. Mies kertoi kaupan sedälle maalia hakiessaan, että sitä tarvittaisiin 18 neliön kahteen kertaan maalaamiseen. Pakettien (meidän pitää siis vuokrasopimuksen käskyn mukaan maalata luonnonpigmenttiväreillä, jotka sekoitetaan useimmiten itse veteen) kotiuduttua ihmettelimme, että olipa halpaa ja kevyttä. Mukana tullutta ohjelappusta tavatessa selvisi, miksi: tavaraa oli maksimissaan 14 neliömetrin kertaalleen...

Continue Reading

Kuten käsityöaiheisten päivitysten ilmestymistahdista on voinut huomata, ei neulominen ole viime aikoina oikein huvittanut. Olen laittanut toivoni joulunpyhien varaan: kyllä silloin nyt vähintään yhdet sukat saa aikaan sohvan pohjalla löhötessään. Lankavalikoimasta saisi kyllä sukat ja huivin jos toisenkin, kuten nyt näette. 1. Jo ikuisuuden tekeillä ollut villapaita, joka upposi syvään motivaatiokuoppaan Aloitin tämän paidan tammikuussa. Se etenikin aika ripeästi ensimmäisen hihan loppuun asti,...

Continue Reading

Perheeni mustana lampaana en juo lainkaan kahvia. Harvinaisesti myös toinen osapuoli on samoilla linjoilla, joten meillä ei ole lainkaan kahvintekovehkeitä. Tämä muuten aiheuttaa vierailevissa perheenjäsenissä lievähköjä kauhunväristyksiä (ehkä tämän takia vanhemmat eivät olekaan hetkeen käyneet kylässä!). Kahvi on siis nounou, mutta etenkin mustasta teestä tykkään. Aloitankin aamuni joko suurella kupillisella tai Marimekon kannullisella. Parasta on tietenkin kaivella päivän tee nätistä purkista, koska kyllähän...

Continue Reading

All I ever wanted is here -blogin Karla ja Kotivalossa-blogin Katri ovat kertoneet tavastaan antaa joulun iloa myös vähävaraisille. Olen itsekin tänä vuonna mukana. Meillä on muutaman tytön porukka, jolla kokosimme facebookin Jouluapua-ryhmän kautta joulupaketin perheelle, jolla ei muuten olisi lainkaan mahdollisuutta joulun juhlimiseen.  Perheiden tarinoiden lukeminen oli kyllä silmät avaava kokemus. Meillä on niin paljon kaikkea, ihan yltäkylläisyyteen asti, että toisenlaisenkin todellisuuden...

Continue Reading

Ihan meidän lähellä on ranskalainen ravintola vieressään kauppa. Käymme hakemassa vähintäänkin patongin pari kertaa kuussa, ja usein mukaan tarttuu myös pala piirakkaa. Tai viiniä, ja ehkä myös pari juustoa, tai miten olisi joku makkara tai marmeladi... Ja joka tapauksessa tietenkin jälkkäriksi, alkupalaksi tai ihan muuten vaan vadelmamacaron.  Parasta on, että meidät tunnetaan jo niin hyvin, että joka visiitillä vaihdetaan kuulumisia. Häiden jälkeen saimme...

Continue Reading

Tänään piti kiirehtiä töistä aikaisin kotiin, jotta ehti askarrella pikaruokaa kisastudioon. Linnan juhlia katsottiin Areenasta, kuten joka vuosi. Itsenäisyyspäivän tunnelmaan on vähän haastavaa päästä, kun päivä kuluu normaaliin tapaan töissä, mutta kyllä se lopulta sitten onnistui. Tykkäsin Tampere-talon juhlista tosi paljon. Ne olivat mukavaa vaihtelua normaaliin. Odotin koko konsertin ajan, koska Finlandia soitetaan, ja tulihan se sieltä. Kuivin silmin en pystynyt kuuntelemaan, mikä...

Continue Reading

Viime viikonloppu oli yhtä suurta joulumyyjäistä. Kuten kerroin, kävimme lauantaina paikallisen Suomi-koulun järkkäämässä tapahtumassa, ja sunnuntaina hurautimme Frankfurtiin suomalaisen seurakunnan vuosittaisiin myyjäisiin. Siellä oli yhtä kivaa kuin joka vuosi tähänkin asti. Tällä kertaa ei kyllä tullut ostettua kuin Marimekon lahjapaperia ja tietenkin ruokaa. Ja minkälaista! Näiden myyjäisten ehdoton vetonaula on loimulohileivät. Etenkin täällä, kun kala tarkoittaa aivan liian usein surullista, paneroitua pangasiusparkaa, ei...

Continue Reading

Sanovat, että aamiainen on päivän tärkein ateria. En voisi olla enempää samaa mieltä - siis tietenkin aamupäivävälipalan, lounaan ja iltapäivävälipalan ohella. Oikeastaan tarvitsen jotain syötävää parin tunnin välein alkuiltaan asti. Aamuisin herään ihan rehellisen nälkäisenä, eikä mikään yksi leipäsiivu tosiaankaan riitä. Meneehän tuon määrän syömiseen ja juomiseen tovi, mutta tykkään kovasti rauhallisista aamuhetkistäni. Lueskelen aamupalalla yleensä uudet blogipäivitykset ja uutiset, minkä jälkeen on...

Continue Reading

Ensimmäinen adventti tuli ja meni ja pipareitakin on paistettu, mutta jotenkin ulkona viheriöivä nurmikko ja viitisen lämpöastetta ei oikein edesauta joulufiiliksen tuloa meidän mittapuulla ahkerahkosta kodin koristelusta ja ajankohtaan sopivan musiikin kuuntelusta huolimatta. En oikein tiedä mitä täsmäaseita tässä vielä kokeilisi. Torttuongelmani on sentään ratkaistu, koska siskon kontaktien kautta talouteemme ilmestyi purkki kotimaista luumuhilloa. Jos nyt aivan lähtee viilaamaan pilkkua, voisi tuskailla voitaikinalevyjen...

Continue Reading

Koska emme koskaan ole jouluna täällä, ei meillä ole toistaiseksi myöskään mitenkään loputtomasti joulukoristeita. Joka vuosi niitä kuitenkin ilmestyy vähän lisää, miehen mielestä ei niinkään tarpeellisesti. Makkarin sininen seinä on siitä hankala, ettei siihen tunnu sopivan yhtään mikään. Parin viikon takaisella toivioretkellä Frankfurtin Marimekkoon tätä pulmaa pohdittiinkin pieni ikuisuus, mutta lopulta onnistuin löytämään muutaman sopivan kangaskandidaatin. Lumimarja- ja kuusikko-tyynyt syntyivät juuri sopivasti ennen...

Continue Reading

Paikallinen Suomi-koulu (siis ei kokopäiväkoulu vaan sellainen, johon lapset voi viedä kerran viikossa (?) oppimaan/ylläpitämään suomen taitoaan) järjestää täällä joka vuosi joulumyyjäiset. Ne ovat ihanassa vanhassa talossa, joka kuuluu mitä ilmeisimmin jollekin Baltian maiden yhteiselle Saksan yhdistykselle. Kuten aina, meidän piti tietenkin käydä myös tänä vuonna paikalla katsastamassa meno. Ruokapuolelta haimme perinteiset poro- ja lohileivät, karjalanpiirakat ja tortut. Myös paketti suoraan pakkasesta tulleita,...

Continue Reading