René kotiutui eilen Alpeilta köhien ja niiskuttaen. En ehtinyt jäädä juurikaan hoivailemaan, koska olin sopinut muutamien työpaikan poikien kanssa tänä viikonloppuna käynnissä oleville viinijuhlille menemisestä. Ruokaa sain sentään kunnon avovaimon tapaan pöytään: tein ekaa kertaa elämässäni täytettyjä paprikoita, täytteenä kvinoa-feta-tuorejuusto-tomaattimössöä. Ihan syötäviä niistä tuli, kvinoaan perehdyn syvemmin jatkossa kokkaillessani! Huomenna sitä vois ehkä laittaa kesäkurpitsoihin. 

Odotan innolla koska sama flunssapöpö havaitsee taloudessa olevan toinenkin otollinen uhri. Oiskin aivan mahtavaa olla heti toisella työviikolla kipeä. Jos nyt ihan vainoharhaiseksi ryhdyn niin vähän on jo silmissä väsähtänyt olo, hmm. Kävin tänään kaupungilla ostoksilla vilustuneen viruessa flunssaa parantavassa kylvyssä ja noudin apteekista jotain flunssalääketippoja. Kuulemma munkin ois syytä niitä tässä ryystellä, ehkä kokeilen piakkoin.

Pöpöjä vastaan päätimme lähteä strategialla hyvä ruoka, parempi mieli. Tuparilahjaksi saatiin pieni söpö puulaatikko, jossa oli mausteet ja resepti kurpitsansiemenpestopastaan. Pestosta tulikin ihan sairaan hyvää! Itse piti hankkia basilika, kurpitsansiemenet ja oliiviöljy (uuden linjauksen mukaan luomuja), jota laitettiin kohtuullisesti vähemmän kuin ohje ois halunnut. Pestosta tuli vähän tiiviimpää ja samalla huomattavasti mahaystävällisempää, mä kun en tota rasvaa oikein enää nykyään siedä. Kaikkia mausteita jäi vielä hyvin reilusti jäljelle, joten voidaan herkutella vielä monta kertaa. Pastana oli spelttifusilleja, molempien mielestä oikein maukkaita. Suosittelen niitäkin! 

Pestosta ei sattunut kuvaa, mutta reseptin laitan kyllä, oli niin suositeltavaa. Mausteita tulee sikäli vähän ikävän paljon, että niistä muutamat ei välttämättä kuulu ihan joka kodin vakiovarustukseen. Vähemmälläkin tullee toimeen, älkää siis mausteiden puutteesta lannistuko vaan kokeilkaa silti!

500 g pastaa

1 puntti basilikaa

1-2 valkosipulin kynttä (no kaks nyt vähintään!)

60 g kurpitsansiemeniä

125 ml oliiviöljyä (paitsi että me laitettiin vähemmän)

100 g parmesania

1/2 tl meiramia

1/2 tl kuivattua appelsiininkuorta

valkopippuria

mustapippuria

1/2 tl inkivääriä

1/2 tl sitruunaruohoa

1/2 - 1 tl chiliä jauhettuna

1/2 tl muskottipähkinää (joko itse jauhettuna tai valmiina jauheena)

Paistele kurpitsansiemeniä pannulla ilman rasvaa, kunnes alkavat tuoksua. Sitten pois levyltä, tai saattavat kärähtää! Laita basilikanlehdet (säästä muutamia koristeeksi) ja valkosipuli tehosekoittimeen / johonkin kulhoon, jos käytät sauvasekoitinta, ja silppua koneella. Lisää oliiviöljy sekoittaessasi, jos mahdollista, tai vaihtoehtoisesti pienissä erissä, ettei livahda liikaa. Lisää kurpitsansiemenet ja mausteet. Tarkasta maku ja mausta vielä halutessasi suolalla.

Keitä pasta ja lisää pesto välittömästi pastan sekaan. Jaa lautasille, raasta päälle parmesan-juustoa ja koristele muutamilla basilikanlehdillä. Syö heti, mums.

Jotain jälkkäriä teki mieli tehdä, mutta jotenkin tuntui ettei mihinkään kovin vaativaan riitä oikein energiaa tai innostusta. Askartelin siis omenapiirakan! Ohjeen löysin Hellapoliisista, sieltä voi katsastaa. Se on niin pomminvarma että Meerikin varmasti onnistuisi huolimatta munan ja sokerin vatkaamisesta, vink! :) 

Meidän piti tänään oikeastaan ajaa Stuttgartiin juhlistamaan jälkikäteen yhden Renén kaverin häitä. Koska toi toinen osapuoli ei nyt kuitenkaan ole oikein reissukunnossa, vaihtui grillailu iltaan kotosalla. Siivota pitäis hyvinkin akuutisti, mutta en oo varma saanko itsestäni irti imurointiin vaadittavaa energiaa. Lattiakin pitäis pestä, hng. Taisin lannistua jo ajatuksesta. Ehkä jätän juuri putsatusta kämpästä nauttimisen siis myöhempään ajankohtaan ja aloitan sen sijaan vihdoinkin joka paikassa kehutun Siri Hustvedtin What I Lovedin. Mal sehen!