Kerran teekkari, aina teekkari. Siksi wappu kirjoitetaan tuplaveellä, ja vaikka olenkin jo julistautunut vanhaksi ja väsyneeksi mitä minkäänasteiseen juhlimiseen tulee, on tämä aika vuodesta aina vähän hankala. Teekkarit aloittivat wapun juhlimisen jo pari viikkoa sitten, ja olen muistellut viime päivinä wappuradiota kuunnellessani kaiholla noita kevään riemuisia päiviä, kun haalarit olivat vakioasu ja mieltä ei painanut sitten mikään. Kurjuuden maksimoimiseksi en tänä vuonna saanut...

Continue Reading

Kevään varma merkki on, että parsakausi on vihdoin pitkän odotuksen jälkeen alkanut. Puoli Saksaa tuntuu menevän sekaisin näistä kauden herkuista, joita ainakin täällä saa joka kulmalle pystytetyistä kojuista, joissa parsaa voi ostaa suoraan viljelijöiltä. Kohta siellä myydään myös mansikoita ja hilloja. Me aloitettiin parsaviikot lauantain illallisella, jonka pääruokana oli Avaruusasema-blogista bongaamani parsakeitto Crème Ninon. Aivan sairaan hyvää, mutta kuvaa ei ole, koska intohimoni...

Continue Reading

Kuten aina, söin tänään aamupalani Arabian lautaselta. Sen seuraksi tein teetä Marimekon kannuun ja join sitä Iittalan mukista. Koska tänään on sunnuntai, kaadoin myös toiseen Iittalan lasiin tuorepuristettua appelsiinimehua. Söin Suomesta tuodun pöydän ääressä Ilmari Tapiovaaran tuolilla istuen. Mitä todennäköisimmin rojahdan tämän kirjoitettuani Kauhajoelta tänne kuljetetulle Adean sohvalle. Omalla kohdallani tätä tarinaa voisi jatkaa melkeinpä loputtomiin. Tässä on vaivihkaa käynyt niin, että meidän...

Continue Reading

Pyöräilin tässä eräänä päivänä töistä kotiin punaisissa, golf-osastolta ostamissani shorteissa ja t-paidassa. Ohitin matkalla kolme täydessä kukassa olevaa magnoliaa sekä kasan erinäisiä yhtäkkiä kovin vihreäksi äityneitä puita (tässä tietouteni loppuu jotakuinkin koivuun, muut ovat erikoispuita) ja mietin siinä alamäkeen lasketellessani, että jumaliste, tässä sitä vaan pyöräillään töistä kotiin keskellä Saksaa ja Eurooppaa ihan niin kuin koko hommassa ei olisi mitään erityistä. Muistan miettineeni...

Continue Reading

Ah, olihan siellä kutsussa tietenkin yksi alkeellinen, edellisen postauksen kuvassakin näkyvä virhe. Kuka nyt noita verbejä aina taivuttaa oikein näennäisestä kielitaidostaan huolimatta! Nyt kaikki saksanopet ja muutkin itkee katkeria kyyneliä. Suurpiirteisen sulhasen mielestä voidaan jättää noin, itse en ole vielä aivan vakuuttunut. Syytän kevätaurinkoa, lienee hapattanut aivoni.  ...

Continue Reading

Hääasioihin liittyen ilmoitin heti alkuunsa, etten aio askarrella pätkän vertaa mainittujen bileiden tiimoilta. Hermostun jo pelkästä ajatuksesta. Lisäksi meillä on kasa toinen toistaan ihanampia kihlajaiskuvia hyödynnettävänä, joten oli selviö, että kutsuista tulisi kokonaan painetut ilman yhtäkään rähmäkäpälää liimaamassa ja leikkaamassa. Viivyteltyäni ikuisuuden sillä verukkeella, ettei vihkimisen kellonaika ollut selvillä, havahduin tässä siihen, että kutsut voisi joko tehdä nyt tai todellakin yhdistää kiitoskortteihin sitten...

Continue Reading

Aloitin tänään aamuni kuten aina muulloinkin, eli kannullisella mustaa teetä. Perheeni mustana lampaana en juo lainkaan kahvia, joten teesaavillisen kofeiinimäärä toimii aamujen käynnistäjänä. Tykkään maustetuista mustista teesekoituksista enkä todellakaan juo teetäni maidolla. Hunajaa saatan laittaa sekaan, jos siltä tuntuu. Tänään ei tuntunut. Takapihan kirsikkapuusta on tullut valkoinen. Myös sen taustalla oleva talo on valkoinen, joten parvekkeelta ja kylppäristä näkyvät maisemat eivät tällä hetkellä...

Continue Reading

Tavallista pidemmän talven toimettomana ollut ovistopparikoiramme on päässyt jälleen työn touhuun, sillä täällä siirryttiin suoraan talvesta kesään. Viime viikon alussa meinasin vielä pudottaa sormeni ja korvani työmatkalla asiankuuluvista vermeistä huolimatta, kun taas lämpötila on nyt sunnuntaista lähtien kohonnut päivittäin yli kahdenkymmenen asteen. Onpa ihanaa lähteä ulos ilman takkia, hanskoja ja huiveja! Takapihan kirsikkapuukin on alkanut vihdoin kukkia. Viikonloppuna aion kävellä kaupungille reittiä, jossa...

Continue Reading

Karjuvat pikkulinnut herättivät allekirjoittaneen tänään puoli kuudelta, joten tässä ennen töihin lähtöä on juuri sopivasti aikaa kertoa uusimmasta saavutuksestani. Pääsiäisvieraaksi tulleen siskon matkatavaroista jotakuinkin puolet oli Suomesta tilaamiani, äärimmäisen tarpeellisia asioita. Esimerkiksi metri Räsymatto-kangasta, josta ommella päräytin heti pääsiäissunnuntaina kaksi sohvatyynyä. Vetoketjuilla! Ja kyllä niistä tulikin hienot! Laitetaanpa tähän ihan lähempi kuva aiheesta siltä varalta, että joku skeptinen perheenjäseneni tai muinainen kässänope sattuu...

Continue Reading

Työkavereiden kässäkerho kokoontui eilen meillä. Yksi (allekirjoittanut) neuloi, yksi virkkasi ja yksi ensin ompeli ja sitten neuloi. Ihan alkajaisiksi leivoin muffinsseja, jotka katosivat kaikki yhtä yksinäistä jäljellejäänyttä lukuunottamatta parempiin suihin ilman sen suurempia ongelmia. Kauan eläköön seiskaluokan köksäntunneilla jaetut reseptilehtiset mainioine ohjeineen, sanon. Mainittujen aktiviteettien lisäksi katseltiin valokuvia ja selailtiin sisustuslehtiä. Villapaitani valmistunee juuri ajallaan ensi talvea ajatellen. Viime aikoina olen lähetellyt runsaasti...

Continue Reading

Asioita, joiden havaitsin tänään olevan kadoksissa: Kuitti farkuista, jotka ostin viikonloppuna satojen kilometrien päässä täältä huomatakseni kotona ottaneeni vahingossa mukaani väärän koon. Puhelukierroksen jälkeen selvisi, että voin vaihtaa pöksyt myös Frankfurtissa, mutta siihen tarvittaisiin se kuitti. Joka oli kädessäni vielä sunnuntaina. Lompakkoni, joka oli ihan satavarmana mukanani mennessäni kahvilaan hakemaan Fritz-kolaa iltapäiväkooman iskettyä, mutta paluumatkasta ei sitten ollutkaan enää tietoa. Koska luulin kahvilan menneen...

Continue Reading

Pääsiäinen tuli ja meni jo aikoja sitten, ja akuutin ajanpuutteen takia suoritan raportoinnin jälkijunassa. Tällä kertaa emme lennähtäneet kotimaahan, koska Suomesta saapui tänne vieraita. Suurin osa ajasta tuli relattua kotona, mikä tulikin tarpeeseen. Maanantaina paistoi harvinaisesti aurinko, ja tämän kunniaksi päätettiin kuitenkin käydä tutustumassa varsin maltillisen junamatkan päässä olevaan parinsadantuhannen asukkaan Mainziin, jonne sisko onkin itse asiassa tulossa vaihtoon ensi vuodeksi.  Kaupungista löytyi...

Continue Reading