Aloitin tänään aamuni kuten aina muulloinkin, eli kannullisella mustaa teetä. Perheeni mustana lampaana en juo lainkaan kahvia, joten teesaavillisen kofeiinimäärä toimii aamujen käynnistäjänä. Tykkään maustetuista mustista teesekoituksista enkä todellakaan juo teetäni maidolla. Hunajaa saatan laittaa sekaan, jos siltä tuntuu. Tänään ei tuntunut.

Takapihan kirsikkapuusta on tullut valkoinen. Myös sen taustalla oleva talo on valkoinen, joten parvekkeelta ja kylppäristä näkyvät maisemat eivät tällä hetkellä ole kovin värillisiä. Eiköhän tuolta kuitenkin kohta lehtiäkin löydy. Tänään olin suunnitellut viettäväni rennon päivän kotona puuhastellen, mutta lupaavan alun jälkeen hommat meni vähän puihin. Siivoamisen ja relaamisen sijaan löysin itseni suunnitellusti kampaajalta (ensimmäisen kerran sitten heinäkuun, terveisin saamaton laiskiainen) ja vähemmän suunnitellusti kaupungilta. Nyt pitää oikein keskittyä etten hermostu siihen, etten ole rentoutunut, järjestellyt kämppää tai tehnyt mitään muutakaan. Sama ongelma tulee usein, jos herään liian myöhään. Oon sitten jo valmiiksi pahalla tuulella, koska tuntuu että puoli päivää on jo ohi eikä mitään kannata kuitenkaan enää tehdä. Yritän tässä parhaani, ehkä onnistun juuri ja juuri pysyttelemään hyvän tuulen puolella.