Pääsiäinen tuli ja meni jo aikoja sitten, ja akuutin ajanpuutteen takia suoritan raportoinnin jälkijunassa. Tällä kertaa emme lennähtäneet kotimaahan, koska Suomesta saapui tänne vieraita. Suurin osa ajasta tuli relattua kotona, mikä tulikin tarpeeseen. Maanantaina paistoi harvinaisesti aurinko, ja tämän kunniaksi päätettiin kuitenkin käydä tutustumassa varsin maltillisen junamatkan päässä olevaan parinsadantuhannen asukkaan Mainziin, jonne sisko onkin itse asiassa tulossa vaihtoon ensi vuodeksi. 

Kaupungista löytyi paljon somia, erivärisiä taloja täynnä oleva vanha keskusta. Lisäksi aikaa voi viettää käpöstellen Mainzin naapurikaupungista Wiesbadenista erottavan Reinin varrella. Nyt siellä tuuli ihan pirusti, mutta sinniteltiin silti hetken aikaa raittiista ilmasta ja rantabulevaardista nauttien. Kesken haahuilun löydettiin myös hyvin soma kahvila, jonne palaan varmasti uudestaan tulevilla reissuilla. 

Mainzissa on myös pyhän Stefanin kirkko, jonka ikkunat ovat Marc Chagallin käsialaa. Hienoja ovat. Valokuvaus tosin osoittautui hyvin haastavaksi henkilölle, joka ei vielä hallitse kameransa asetuksia. Kirkko pääsi heti lempparilistani kärkikahinoihin. Pidin kovasti sen sinisestä ja rauhallisesta tunnelmasta ja siitä, ettei se joidenkin katolisten kirkkojen tapaan ole aivan täynnä kultaa ja krumeluuria. Taidan mennä käymään toistekin.

Fazit eli lopputulema: Jos satut pyörimään oikeilla seuduilla, piipahda Mainzissa. Oikein sympaattinen kaupunki, jossa on tunnelmaa.