Joulu yllätti jälleen ja viimeisinä päivinä Saksassa meinasi tulla kiire. Siis en ehtinyt kertoa, kuinka kävimme Wiesbadenin joulumarkkinoilla, jotka olivatkin jopa kaltaiseni joulumarkkinamöhkön mielestä aivan mukavat. Siellä oli kuvan söpö vanhanaikainen karuselli, jossa seurueen kolmivuotias ajeli mielellään. Jouluksi lensimme Suomeen, kuten aina. Koska ei tiettävästi ole olemassa asiaa, jota bingo ei parantaisi, aloitimme uuden jokavuotisen aattoperinteen eli joulupukin kuuma linja -bingon. Ihan loistojuttu,...











Olen tässä paketoinut lahjoja. Väkersin niihin muutaman ruusukkeen koristeeksi, ja niistä tuli aika hauskoja. Homma oli varsin helppo, kas näin se tapahtuu: Tarvitset sivun jostain lehdestä, lahjapaperia tai muuta valitsemaasi materiaalia, sakset ja teippiä, nitojan tahi liimaa. Leikkele paperista pitkulaisia palasia: kolme pitkää, pari-kolme lyhyempää ja ainakin yksi minimpi. Taittele pitkuloista kahdeksikon muotoisia asioita ja nido tai liimaa ne kiinni. Pienimmästä suikaleesta voit...




Olen ollut vähän vaihtelevalla tuulella viime päivinä. Kuukausien mittaisen vauvakuplassa kelluskelun jälkeen elämän ikävät realiteetit kuten keskeneräinen väitöskirja ovat saapuneet tajuntaani. On myös tuntunut, että näistä viimeisistä päivistä kotona pitäisi ottaa kaikki irti, mutta toteutustapa on ollut kysymysmerkki. Välillä olen hermostunut kaikille, kun en ole saanut kirjoittaa väitöstä niin keskittyneesti kuin haluaisin (olen tosiaankin kirjoittanut vähän nyt ollessani kotona, siitä hatunnosto ja omaan...
Meille saapui erittäin mieluinen paketti, kun perheen pieni mies sai ihan ikiomat villasukat! Ne neuloi Oh, wie nordisch! -blogin Eeva. Tuhannet kiitokset! Sukat ovat päässeet heti käyttöön ja sopivat vallan mainiosti. Ne tulivat myös tarpeeseen, sillä tämä neulomiseen hetkellisesti kyrsiintynyt äiti ei todellakaan ole tuottanut jälkikasvulleen - eikä kellekään muullekaan - sukan sukkaa. Der kleine Mann hat Wollsocken bekommen! Eeva, die den Oh,...
Kansaa kuohuttanut Cupper/Clipper -kohu ei ota laantuakseen. Kommenteista mulle nimittäin selvisi (ja muistin tämän itsekin), ettei Suomessa myytävissä pusseissa ole narua. Nehän ovat muutenkin aika hippimäisiä. Nämä täältä saatavat ovat sen sijaan ihan ehtaa yksittäispakattua tavaraa naruineen ja lipukkeineen. Edellisen teepostauksen kommenteissa allekirjoittanutta informoitiin, että Clipper-tuotemerkki oli Saksassa varattu teelafkan halutessa markkinoille. Siksi tarvittiin uusi tuotemerkki, ja nämä kaverit kulkevat täällä siis nimellä...





Saksassa on joulumarkkinoita aivan joka kylässä, suuremmissa kaupungeissa niitä on useita ja joka kaupunginosalla on yleensä omansa. Rehellisesti on kyllä sanottava, etten ole mitenkään erityinen joulumarkkinoiden ystävä: siinä seisoskellessa tulee kylmä, enkä juurikaan pidä Glühweinista, tuosta pakollisesta joulumarkkinajuomasta. Isommissa paikoissa on myös etenkin viikonloppuisin niin törkeä tungos, että suomalainen hermoni on usein joutua koetukselle. Meidän nurkilla on joka vuosi kahtena ensimmäisenä adventtiviikonloppuna minimarkkinat,...
Taloudessamme on ollut riemu katossa viime viikonlopusta lähtien, kun toinen osapuoli sai mieleisiä tuliaisia Suomesta. Jopa kaltaisensa suklaahirmu selvinnee näillä levyillä jotakuinkin jouluun asti - etenkin, kun siskoni ei juuri nyt ole tulossa kylään. Selailin tässä viime viikonlopun suomalaisilta joulumarkkinoilta mukaan ottamaani turisti-infoa Helsinkiin ja jouduin vallan haikeisiin fiiliksiin. Olen jo aiemmin sanonut, että en useinkaan niinkään kaipaa Suomeen, mutta Helsinkiä ikävöin kyllä....




Ompelin tässä pienelle miehelle taas uuden paidan, tällä kertaa vähän paksumman kun on talvi ja kaikkea. Kankaana on Noshin farkkujersey, joka on paksuudeltaan jotakuinkin college-kankaan tasoa. Paidasta tuli ihan perus ilman minkäänlaisia kommervenkkejä. Mietin pitkään, onko se tuollaisena liian tylsä, ja lisäsin lopulta norsut helmaa piristämään. Ompelin paidan koossa 68, kuten muutkin tähänastiset tuotokset. Jotain on mystisesti tapahtunut sitten ensimmäisten ompelusten, koska tähän...
Pikku-ukon saavuttua maailmaan mies kysyi, mitä haluaisin lahjaksi kiitokseksi raskausajan koettelemuksista ja lapsen maailmaan saattamisesta. Meillä ei juuri harrasteta yllätyslahjoja eikä tuo toinen puoliskoni ole tainnut kertaakaan tehdä poikkeusta "kysy, niin ei mene vikaan" -linjaansa. Toki tällainen itse päättäminen tekee lahjuksesta vähemmän romanttisen, mutta lopputulos on toisaalta ainakin mieleen. Halusin jotain kestävää ja arkieloon kuuluvaa, jonka nähdessä voi sitten tuntea rinnuksissaan lämpimän pilkahduksen...