...tai oikeastaan heinäkuun alussa edessä olevasta konferenssimatkasta Kreikkaan (sulan nyt jo pelkästä ajatuksesta). Mulla oli kyllä jo ennestään aurinkolasit, mutta mietin niitä pari vuotta sitten ostaessani varmaankin enemmän ulkonäköä kuin käytäntöä, koska linssit ovat niin vaaleat ettei niistä oikein ole mihinkään auringossa. Siis todella kätevät arskat. Miettiessäni kauhulla Kreikkaa heinäkuussa (jos jollekin ei siis ole vielä tullut selväksi, niin mainittakoon etten pidä helleauringosta edes Suomessa tai täällä) tajusin, että uudet lasit on ostettava. Siis optikolle. Toisena asiana olivat piilolinssit. Mulla ei ole ollut piilareita tähän mennessä lainkaan, koska olen ollut varsin tyytyväinen elämääni rillirouskuna. Nyt meinasin kuitenkin, etteivät silmälasit ole ehkä se ykkösasuste hääpuvun kanssa, joten piilarit oli hankittava. 

Lähikulmille muutti hetki sitten eli juuri sopivasti kiva pieni ja kaunis yhden naisen optikkoliike. Arskat sain hankittua viime lauantaina, ja samalla sovittiin aika piilariasioille tälle päivälle. Ensin tarkastettiin näköä niin maan perusteellisesti ja sen jälkeen vielä uudestaan, mutta lopputulemasta ei päästy yli eikä ympäri. Reilun vuoden vanhoissa silmälaseissani on ihan liian vahvat linssit. Mysteeriksi jäi, miten tämä voi olla mahdollista. Saan siis kunnian jättää (sinänsä kyllä todella mukavalle ja erinomaisen asiantuntevalle, eli sinänsä ei harmita) optikolle rahaa myös uusista linsseistä silmälaseihin. Nyt on sitten kaikki näköön liittyvät asiat hoidettu kuntoon kerralla, saakeli. Tämä juuri häitä edeltävä ajankohta nyt ei välttämättä ole aivan paras ylimääräisille investoinneille, vaan minkäs teet. Tilaan aurinkoista säätä, jotta voin kulkea kaiket päivät piilarit silmissä ja arskat päässä.