Mummi ja vaari toivat aikoinaan matkoiltaan mukanaan monivärisen lasipullon, joka majoittui pienelle sivupöydälle lampun viereen ansaittuun valokeilaan. Ihailin sitä aina kyläillessäni, koska kyseessä on kovin sympaattinen pieni väripilkku. Männä vuonna eteen tuli mainitun asunnon tyhjennys ja tavaroiden jako, ja sain mm. juuri tuon pullon itselleni. Muut tavarat jäivät vielä Suomeen odottamaan tilaa matkalaukussa, mutta italialainen pikkukaveri mahtui jo tällä reissulla reppuun. On hauskaa, kun kotona on eri ihmisistä ja aikakausista muistuttavia esineitä, koska kerroksistahan se elämäkin taitaa muodostua.

Pullo ja vieressään oleva pullea Kleinbus ovat muuten LUNDIA-hyllyssä! Sitäkin tuli Suomesta! Saattaa olla, että vuosien saatossa tummunut Lundia kuuluu elämääni aina ja iankaikkisesti, niin kotoisalta tuo tuttu hylly tuntuu. Kotona oli parhaina vuosina yksi kokonainen seinä hyllyä täynnä (kirjoja oli kertynyt), ja pätkä tai kaksi seurasivat mukana myös melkein kaikissa opiskelijakämpissäni. Ihan niinku kotona, ihastelin kun kasattiin hyllyä. Vaikka kotonahan tässäkin jo ollaan. No nyt ehkä vielä astetta enemmän. Pian täältä saa muuten etsiä saksalaista tavaraa suurennuslasin kera.