Jotenkin on ollut kovin nihkeää tämä bloggailu. Ei mukamas ole ollut mitään sanottavaa, vaikka voisihan noista häistä kertoa, ja jotain ruokaakin on tehty - eikä tässä nyt ennenkään ole sen kummempia kuulumisia tarvittu postausten kirjoittamiseen. Aloitan siis pehmeällä laskulla ja ilmoitan tehneeni lauantain illallisvieraille jälkiruoaksi mokkapaloja. Mutta ethän sä tykkää kaakaosta etkä kahvista, huudahtaa informoitu kuuntelija tahi lukija yleensä tässä vaiheessa. En niin, mutta tämän äitiliinin köksänvihosta peräisin olevan ohjeen salaisuutena onkin se, ettei kumpaakaan mainittua ainesosaa ole oikeastaan kuin väriksi, mutta sokeria sitäkin enemmän. Lopputulos on mainio, enkä tiedä, montako pellillistä näitä herkkuja olen elämäni aikana jo ehtinyt syödä. Kaikilla varmaan on jo mokkisten ohje, mutta laitanpa tähän silti ihan kiusallani tämän oman versioni aiheesta.

Mokkapalat suoraan 70-luvun kotitaloustunnilta

2 munaa

2 kkp sokeria

2 kkp maitoa

3 kkp vehnäjauhoja

3 tl leivinjauhetta

2 tl vaniljasokeria

1 rkl kaakaojauhetta

150 g voisulaa

1. Uuni päälle, 150 °C.

2. Vatkaa munat ja sokeri, lisää maito.

3. Sekoita kuivat aineet keskenään ja lisää taikinaan.

4. Lisää voisula.

5. Paista pellillä n. 10-15 min. Alkulämpö 150 °C, nostetaan välittömästi 200 °C:een.

Kuorrutus:

200 g tomusokeria

4 rkl voisulaa

4 rkl kylmää kahvia

1 rkl kaakaojauhetta

2 tl vaniljasokeria

Aineet sekoitetaan (tomusokeri mieluiten siivilän läpi, muuten paakkujen riski on todellinen) ja kiehautetaan. Kaadetaan sopivasti jäähdytettynä (kerron, että jos hätäilet, uppoaa kuorrute pohjan sisään. Tätä ei sitten pelasta enää edes jättiannos nonparelleja) kakun päälle ja levitetään. Pinnalle strösseleitä tms.