Jatkan hääteemalla. Vaikka itse bileisiin on tosiaan vielä aikaa, meillä on jo muutama asia hoidossa. Myönnän ihan suoraan, että olen tietyissä asioissa ennakoinnista ja rauhallisesta suunnittelusta pitävä persoona, ja sen vuoksi mulle sopiikin mainiosti tällainen hiukan rennompi aikataulu. Nyt voidaan suunnitella asioita kun se sattuu huvittamaan, jolloin selvitään toivottavasti myös ilman loppustressiä. Selailin joskus aika pian sormuskauppojen jälkeen erinäisten häävalokuvaajien blogeja, jotta saisin...
Välillä kanssa-asukas pääsee yllättämään, vaikka noin yleensä aika ennalta-arvattavaa sorttia onkin. Perjantaina kuulin, että meidän pitäis hiukan juhlistaa hääpäivää. Epäselväksi jäi, kenen merkkipäivästä on kyse, ja kävin pikaisesti läpi kaikki mieleen juolahtaneet tyypit sukulaisista ja kavereista erinäisiin kuninkaallisiin (en kyllä kuolemaksenikaan muistanut koska se Victoria meni naimisiin, muistan vaan parkuneeni silmät päästäni Danielin puheen aikana... hmm, vieläkös se löytyisi netistä...). Kun sitten tyhmänä...
Vietin mennä viikolla aikaa hyvinkin tiiviissä kontaktissa paikalliseen terveydenhuoltojärjestelmään (ei edelleenkään valittamista). Yksi käteen jäänyt asia oli varmuuden vuoksi pariinkin otteeseen otettu (erittäin!) suuri verenkuva, ja hyvä että ottivat. Hemoglobiini oli nimittäin reippaasti anemian puolella, ja erilliset rauta-arvotkin huiteli ihan pohjamudissa. Enää ei ihmetytä, ettei elo ole oikein maistunut viime aikoina paitsi sängyn pohjalta käsin. Nyt sain rautaa suoraan suoneen, joten eiköhän tämä...
Lähistöllä on kummallinen pikkukylä. Koko paikassa on ilmeisesti vain yksi katu, mistä voi päätellä ettei asukaslukukaan nouse kovin korkeaksi. Paikallistin yhden ruokakaupan, muita palveluita en oikein lainkaan. Paitsi hää- ja juhlapukuliikkeitä. Ainakin kymmenen! Kukaan ei ole pystynyt selvittämään mulle miksi nämä kaupat ovat pesitytyneet juuri tuonne jumalan selän taakse, mutta näin on nyt käynyt. Ajettiin eilen paikan ohi ja päätettiin käydä katsomassa, minkälaista...
Harvahko päivitystahtini jatkuu. Kun mukamas ei oo tapahtunut mitään sen kummempaa, jatkan käsityölinjalla. Sain nimittäin taannoin valmiiksi joskus helmikuussa (...) aloittamani tyynyn. Se odotteli sivujen yhteen ompelemista ja vetskarin kiinnittämistä muutaman kuukauden, koska inspiraatio ei saapunut. Nyt toveri on kuitenkin valmis (ei kuitenkaan näytetä sivusaumoja kässänopelle, saattaisi alkaa itkeä) ja on heti löytänyt paikkansa kollegojen seurasta sohvalta. Seuraavaksi ajattelin aloittaa niinkin kesäisen projektin...