Meillä oli eilen mukavan rauhallinen koti-ilta. Syötiin pannaria ja pieni mies hihkui seuranamme omassa istuimessaan pöydän ääressä. Myöhemmin ukkeli harjoitteli kääntymistä (vielä ei ihan onnistu) sekä piti tyytyväisenä yleistä ähinää ja puhinaa lattialla vanhempiensa istuessa raukeina (ja täysin vatsoin) sohvalla. Koska nyt on taas se aika vuodesta, kun sosiaalinen mediani täyttyy Vain Elämää -päivityksistä, kävin kurkkaamassa näkyisikö joku pätkä ohjelmasta myös täällä. Mikä...

Continue Reading

Viettäessäni aikoinaan vaihto-oppilasvuotta Saksassa tuli täällä pyörittyä vähän joka puolella maata. Asetuttuani tänne pysyvämmin matkailu on pudonnut prioriteettilistalla aika pohjamutiin, ja olenkin oikeastaan tutustunut ihan hävettävän pieneen osaan Saksasta. Eipä sitä kyllä Suomessakaan tullut lähdettyä käymään Raumalla tahi Kuopiossa, jos reissulle ei ollut syytä. Asuinmaani kohdalla tilanne parani viime viikolla hieman, kun matkasimme töiden merkeissä pohjoiseen Rügen-nimiselle Itämeren saarelle. Suuri projekti, jonka osa...

Continue Reading

Ruksia seinään, sillä olen vihdoin saanut aikaan jotain valmista! Peittoa voisi ihan hyvällä syyllä kutsua ikuisuusprojektiksi, sillä aloitin sen neulomisen reilusti yli puoli vuotta sitten. Vaan toisaalta eipä pieni mies olisi kesällä villaista peitettä tarvinnutkaan, siis valmistumisajankohta oli tietenkin alusta lähtien optimoiden suunniteltu. Tämä on jo toinen samasta ohjeesta neulomani peitto. Ensimmäinen matkasi kummityttömme lämmikkeeksi, ja koska tykkäsin mallista kovasti, halusin neuloa omalle...

Continue Reading

Olen suuri tiettyihin elämän varrelle osuviin merkkipaaluihin liittyvien lahjojen ystävä. Tämä lienee peräisin isovanhemmiltamme: mummi osti jokaiselle lapsenlapselleen keramiikkaa koulun alkamisen kunniaksi ja taulun ylioppilaslahjaksi. Kunnon vaimon tavoin tartutin ajatuksen myös mieheeni, joten lopulta olikin selviö, että pallerolle pitää hankkia jotain syntymälahjaksi.  Hankimme joululomalla Suomesta Kaunisteen kalenteripyyhkeen tälle vuodelle, mutta haussa oli myös jotain hieman suurempaa. Halusimme jotain, josta on iloa lapsena ja toivottavasti...

Continue Reading

Koska olimme niin tyytyväisiä häissämme olleisiin vieraskirjalappusiin, piti ideaa toki hyödyntää myös pikku-ukon juhlissa. Värkkäsimme siis jälleen A5-kokoiset laput sekä suomeksi että saksaksi ja ilmoitimme vieraille, ettei juhlista saa poistua ennen kuin kysymyksiin on vastattu.  Näitä on ollut tosi hauskaa lukea nyt pirskeiden jälkeen, ja uskon pienen ja myöhemmin suuremmankin miehen myöskin tykkäävän lappusista, kunhan niistä jotain ymmärtää. Hyödyllisiä ohjeita sateli: miehelle paljastettiin...

Continue Reading