Sain jo ikuisuus sitten London and beyond -Lenalta sekä Kappelikukkulan Leenalta #blogisitarina-haasteen eli tilaisuuden muistella blogin tarinaa ja tietä alusta tähän päivään. Kun haaste ehti tänne vielä siskoltani eli Lapasesta lähti -Meeriltä, ajattelin ettei kolmannesta kerrasta kai turhaan puhuta ja päätin vihdoin aktivoitua.
Ajatuksia Saksastahan ei ole mikään tuore blogi vaan se on ehtinyt täyttää jo kuusi (!) vuotta. Perustin blogin siis lähtiessäni Saksaan ja alunperin sen funktio oli välittää kotijoukoille kuulumisia, olen nimittäin surkea yhteydenpitäjä eikä jatkuva sähköpostien kirjoittaminen tuntunut kovinkaan realistiselta vaihtoehdolta. Blogi on muuttunut noista ajoista todella paljon, ja hyvä niin. Niin on kyllä muuttunut koko blogiskenekin: kuvat ovat kasvaneet ja tekstit muuttaneet tyyliään. Ajatuksia Saksasta on seurannut kehitystä ja muuttunut alun käytännössä pelkästään tutuille kirjoitetusta kuulumistenjakokanavasta ihan oikeaksi, laajemmalle yleisölle suunnatuksi blogiksi.
Tämä blogihan on alusta alkaen ollut tällainen sekasikiö ilman yhtä suurta, kantavaa teemaa. Kirjoittelen siitä, mikä milloinkin sattuu kiinnostamaan. Ehkä ainoa, jatkuvasti mukana pysynyt aihe ovat blogin nimen mukaisesti ajatukset Saksasta, saksasta ja ulkosuomalaisuudesta. Aluksi tosin kirjoitin enemmän postauksia tyyliin "saksalaiset ovat outoja, koska" ja "saksalaiset petivaatteet ovat hanurista". Vaikka jälkimmäisestä edelleen samaa mieltä olenkin (kenen mielestä 80 x 80 cm on järkevä koko tyynylle?!), en ole enää pitkään aikaan jaksanut kirjoittaa tällaisia tekstejä. Olen asunut täällä nyt jo kuutisen vuotta, eikä joka pikkuseikkaa tosiaankaan tule päiviteltyä. Sen sijaan suurempien linjojen pohdintoja on hauska kirjoittaa. Koen, että näin muutaman vuoden asumisen jälkeen voin jo tarkastella asioita hieman etäämmältä: minkälaista on ylläpitää parisuhdetta ulkomaalaisen kanssa? Entä millaista oli muuttaa ulkomaille ja pikkuhiljaa myös kotiutua sinne? Entä mitä ajatuksia herättää lapsen kaksikielisyys?
Käsityökuviot ovat viime vuosina tulleet mukaan kuvioihin toiseksi isoksi aihepiiriksi. Isäni jaksaa edelleen hämmästellä tätä, sillä vielä kouluvuosina nykyistä innostustani ei aivan varsinaisesti olisi ennustanut. Koska sukuni molempien puolien naiset ovat kuitenkin väkertäneet vaikka mitä, on tämä kiinnostus ilmeisesti geeneissä ja sen esiintulo väistämätöntä ennemmin tai myöhemmin.
Lisäksi täällä on kokkailtu, mutta viime aikoina ruokajutut ovat jääneet minimiin - lienevätkö syynä arjen realiteetit. Sekalaisia huomioita ja kuulumisia arjesta olen sen sijaan kirjoittanut aina ja kirjoitan vastaisuudessakin. Puhtaasti yhden aihepiirin blogia tästä ei saisikaan, ja epämääräiset löpinät ovat olennainen osa Ajatuksia Saksasta -tonttia.
Ajatuksia Saksastahan ei ole mikään tuore blogi vaan se on ehtinyt täyttää jo kuusi (!) vuotta. Perustin blogin siis lähtiessäni Saksaan ja alunperin sen funktio oli välittää kotijoukoille kuulumisia, olen nimittäin surkea yhteydenpitäjä eikä jatkuva sähköpostien kirjoittaminen tuntunut kovinkaan realistiselta vaihtoehdolta. Blogi on muuttunut noista ajoista todella paljon, ja hyvä niin. Niin on kyllä muuttunut koko blogiskenekin: kuvat ovat kasvaneet ja tekstit muuttaneet tyyliään. Ajatuksia Saksasta on seurannut kehitystä ja muuttunut alun käytännössä pelkästään tutuille kirjoitetusta kuulumistenjakokanavasta ihan oikeaksi, laajemmalle yleisölle suunnatuksi blogiksi.
Tämä blogihan on alusta alkaen ollut tällainen sekasikiö ilman yhtä suurta, kantavaa teemaa. Kirjoittelen siitä, mikä milloinkin sattuu kiinnostamaan. Ehkä ainoa, jatkuvasti mukana pysynyt aihe ovat blogin nimen mukaisesti ajatukset Saksasta, saksasta ja ulkosuomalaisuudesta. Aluksi tosin kirjoitin enemmän postauksia tyyliin "saksalaiset ovat outoja, koska" ja "saksalaiset petivaatteet ovat hanurista". Vaikka jälkimmäisestä edelleen samaa mieltä olenkin (kenen mielestä 80 x 80 cm on järkevä koko tyynylle?!), en ole enää pitkään aikaan jaksanut kirjoittaa tällaisia tekstejä. Olen asunut täällä nyt jo kuutisen vuotta, eikä joka pikkuseikkaa tosiaankaan tule päiviteltyä. Sen sijaan suurempien linjojen pohdintoja on hauska kirjoittaa. Koen, että näin muutaman vuoden asumisen jälkeen voin jo tarkastella asioita hieman etäämmältä: minkälaista on ylläpitää parisuhdetta ulkomaalaisen kanssa? Entä millaista oli muuttaa ulkomaille ja pikkuhiljaa myös kotiutua sinne? Entä mitä ajatuksia herättää lapsen kaksikielisyys?
Käsityökuviot ovat viime vuosina tulleet mukaan kuvioihin toiseksi isoksi aihepiiriksi. Isäni jaksaa edelleen hämmästellä tätä, sillä vielä kouluvuosina nykyistä innostustani ei aivan varsinaisesti olisi ennustanut. Koska sukuni molempien puolien naiset ovat kuitenkin väkertäneet vaikka mitä, on tämä kiinnostus ilmeisesti geeneissä ja sen esiintulo väistämätöntä ennemmin tai myöhemmin.
Lisäksi täällä on kokkailtu, mutta viime aikoina ruokajutut ovat jääneet minimiin - lienevätkö syynä arjen realiteetit. Sekalaisia huomioita ja kuulumisia arjesta olen sen sijaan kirjoittanut aina ja kirjoitan vastaisuudessakin. Puhtaasti yhden aihepiirin blogia tästä ei saisikaan, ja epämääräiset löpinät ovat olennainen osa Ajatuksia Saksasta -tonttia.
Ulkosuomalaisten bloggaajien Facebook-ryhmässä keskusteltiin siitä, miten bloggaaminen vaikeutuu, kun ulkomailla on asuttu riittävän kauan, kun kaikesta tulee arkea. No meikäläinen kyllä jaksaa porskuttaa siitä huolimatta! Tämä onkin oiva paikka kiittää juuri sinua täällä vierailemisesta: ilman lukijoita en kyllä jaksaisi kirjoitella, niin kivaa kuin tämä onkin. Kuulen myös aina mielelläni palautetta, joten ilmianna itsesi ihmeessä, jos mielessäsi on vaikka jotain tiettyjä juttuja, joista lukisit mielelläsi!
Tämä on niin kiva haaste, että se pitää tietenkin laittaa eteenpäin. Lähetän siis tarinointitehtävän seuraaville blogeille:
Säännöt ovat seuraavanlaiset:
- Haaste on avoin kaikille bloggareille (teema voi olla mikä tahansa). Saat osallistua vasta saatuasi haasteen (ja niitähän voi toki myös pyytää, jos tiedät jonkun saaneen sen)
- Kirjoita ja julkaise oma tarinasi blogissasi: miten blogisi sai alkunsa, kuinka se on kehittynyt ajan saatossa ja mitkä ovat olleet merkittävimpiä taitekohtia.
- Haasta mukaa neljä blogia kirjoittamaan oma tarinansa. Mikäli joku kieltäytyy suorilta käsin, voit haastaa jonkun toisen.
- Muista ilmaista tarinasi yhteydessä linkkeineen päivineen, miltä blogilta sait haasteesi ja kenet haastat mukaan.
- Mikäli olet Instagramissa, käy halutessasi lisäämässä jonkin kuvasi yhteyteen tagi #blogisitarina. Näin kaikki Instagramissa olevat bloggarit näkevät, kenen kaikkien blogeissa nuo tarinat ovat nähtävillä. #Blogisitarina -haasteen käynnisti: kototeko-blogi
