Siskoni pyöritteli muuten silmiään puhuessani Lausannesta suomalaisittain. Lausanne. Sehän kuuluu samaan sarjaan kuin Peugeot, joka on siis suomalaisen suussa Peugeot eikä Pösöö (saksalaiset tuppaavat kyllä nauramaan sinut pihalle jos puhut Peugeotista, kokeile vaikka). Kyllä näin on. Asiaan. Berniin suuntautuneen matkani aikana alkoi vaikuttaa uhkaavasti siltä, että viettäisimme sunnuntain sisätiloissa sadetta pidelleen. Toiminnan naisina otimme kuitenkin kohtalon omiin käsiimme ja tutkimme, mistä päin Sveitsiä...





Oli aika, jolloin paikallisessa lempiravintolassani tarjoiltiin sunnuntaisin brunssia, jonka vertaista en ole onnistunut löytämään täältä. Se ei ollut valtavan suuri, mutta tarjonta oli sitäkin parempaa. Esillä oli muun muassa aina satsi patonkisiivuja, joiden päällä oli älytön kasa tuorejuustoa (kuvassa leipiä tekevä siskoni ei ehkä ottanut hommaa riittävän vakavasti) sekä rouhittuja, karamellisoituja pähkinöitä. Niin simppeliä ja niin hyvää! Brunssi lopetettiin (buu), ja ehdin jo...




Eihän omaa siirtymistään ajasta ikuisuuteen tule aivan jatkuvasti mietittyä, ja toivottavasti kuluu vielä kymmeniä vuosia ennen kuin aihe on ajankohtainen. Joskus satunnaisesti löydän silti mielestäni ajatuksen siitä, mihin maahan haluaisin viimeisen leposijani sijoittuvan. Kysymys ei ole lainkaan triviaali. Asun Saksassa, kotini on täällä enkä rehellisesti sanottuna usko, että olemme välttämättä koskaan muuttamassa Suomeen (haaveilen kyllä eläkeläispäivien asunnosta Eirassa tai Kruununhaassa - lottovoittoa tai...