Vaikkei meillä kasteen kaltaista uskonnollista aspektia ollutkaan, halusimme silti pojallemme ehdottomasti kummit. Täällä Saksassa ajatus epävirallisista kummeista tuntuu olevan aika vieras, mutta sehän ei meitä luonnollisesti estänyt. Luin aikanaan Isyyspakkaus-blogista kummitodistuksista, ja idea tuntui hyvältä tavalta ikään kuin virallistaa sopimus kummien ja pojan välillä. Otimme todistuksiin hyvin suoraa mallia Isyyspakkauksesta (alkuperäinen idea on peräisin Pro-Seremonioilta) ja muutimme tekstien personoidut osat vastaamaan pojan kummeja....








Viikonloppuna juhlittiin meidän pientä miestä perheiden ja kummien voimin. Nimiäisiksi juhlia ei voi kutsua, joten puhuimme syntymäjuhlista. Pirskeet olivat varsin vapaamuotoiset, mutta jonkinlaista ohjelmaa oli kuitenkin järjestetty. Päivän kulku oli seuraavanlainen: Alkumalja Suolaista ruokaa Pienen ukon pakettien avaaminen Kummien esittely ja kummitodistus (tästä lisää myöhemmin) Jälkkäriä Lisäksi vieraat täyttivät vieraskirjalappuset, joista kerron myös enemmän myöhemmin. Mahduimme kaikki tänne asuntoon ihan mainiosti, kun ruoka-...
Askartelin pari korttia, kun niille on lähiaikoina tarvetta. Noita leimasimia olen ostellut käsityömessuilta, ne ovat ihania! Meinaan menettää leimasinkaupan tädin ständillä joka kerta järkeni. Viime kertaiset ostokset eli nuo ihastuttavat jänöt ovat uusimmat suosikkini. Askartelin pari korttia, kun niille on lähiaikoina tarvetta. Noita leimasimia olen ostellut käsityömessuilta, ne ovat ihania! Meinaan menettää leimasinkaupan tädin ständillä joka kerta järkeni. Viime kertaiset ostokset eli nuo...
Toinen viikko arkea on käynnistynyt. Vaikka onkin tympeää olla yksin kotona, on silti oikeastaan ihan kiva, että on edes teoriassa mahdollista saada eloon taas jonkinlaista rytminpoikasta. Ja onneksi tuo lakanoiden vaihdon ohessa sängylle sammahtanut pallero on edelleenkin aika helppo tapaus, joten sikäli en koe tätä uutta tilannetta ainakaan toistaiseksi kovin kamalaksi. Veikkaan myöskin, että tämä syksy livahtaa ohi yhtä hirvittävää vauhtia kuin pienen...
Me olemme siirtyneet luksusperhe-elämästä arkeen, kun poika täytti kolme kuukautta ja mies meni maanantaina töihin. Tämä tarkoittaa allekirjoittaneelle yh-arkea maanantaiaamusta torstai-iltaan. Näin ensimmäisinä päivinä olen huomannut, ettei yksin kotona ollessaan saa yhtään mitään aikaiseksi ainakaan ilman huolellista suunnittelua. Sitten on tietysti myös niitä hetkiä, jolloin ulkona sataa kaatamalla ja raivarit saanut vauva on kaivettava läpimäristä vaunuista keskellä kauppaa syliin rauhoittumaan. Siksi olikin niin...
Kumma juttu, että vaikka tässä ollaan nyt oltu ikään kuin lomalla jo kuukausikaupalla, on silti vaikeaa rentoutua. Askareissa on tietty jo töissäkäynnin ajalta tuttu suorittamisen maku, johon on tullut nyt vauvan myötä vielä oma lisänsä. Asioiden on tapahduttava nyt just eikä hetken päästä, koska sillä on ihan kohta nälkä / se varmaan huutaa kohta / jos ei nyt just mennä niin sille tulee...




Meikäläinen on palannut lomalta; kävimme piipahtamassa Suomessa. Kun tässä kerran ollaan taas kotona, tekee mieli olla vaihteeksi vähän muutenkin kuin ellun kanat konsanaan. Nyt kun siskokin kävi tokavikaa kertaa (buu) vierailulla vaihtovuotensa aikana, tuli yllätys yllätys kokkailtua hieman. Kesän pehmittämä pää ei vielä yltänyt uskomattomiin suorituksiin, mutta oikein kerrassaan mainiota porkkanakeittoa saimme kyllä aikaan. Kukaan ei ehkä usko, mutta resepti on taas Glorian...