Voi että oon onnellinen. Mulla alkoi eilen loma! Maanantaina kävin vielä näön vuoksi töissä hoitamassa pari käytännön hommaa, mutta lähdin iltapäivällä jo kohtuullisen ajoissa kotiin. Ilmeisesti tauko tuli suurempaan tarpeeseen kuin aattelinkaan, koska kotiin päästyäni istuin ensimmäiset puoli tuntia sohvalla onnen kyyneleet silmissä. Tässä on nyt ollut vähän kaikenlaista, joten tauko tulee tarpeeseen. Ja kaipaan kyllä kerran vuodessa vähän pidempää oleilua kotimaassa. Saksa alkoi tossa loppuvaiheessa tuntua yhä hektisemmältä. René on sanonut aina, ettei suomalaisilla ole koko ajan niin kiire kuin saksalaisilla. En aluksi tajunnut mistä on kyse, mutta nyt kesän venyessä ja loman edelleen puuttuessa aloin ainakin kuvitella tarvitsevani rauhaa, jota löytyy vain armaasta kotimaasta.

Täällä nyt siis ollaan, saavuin eilen. Nämä useankin viikon kotimaanlomat täyttyvät yleensä ihan yrittämättäkin siten, että ohjelmaa ja siirtymiä on vallankin optimoitava. Nyt oon yrittänyt ihan tietoisesti  jättää liiallisen suunnittelun väliin, jotta ehtisin oikeasti myös rentoutua loman aikana. Oon onnistunut aika mainiosti, vaan noin puolet kolmesta viikosta on ohjelmoitu etukäteen. Lopun ajan ajattelin neuloa lapasia ja selailla Hesarin Ruokatorstaita, jonka ostin heti tänään. Jos olet kohtalotoveri, niin ihanaa lomaa myös Sulle!