Onpa ihanaa olla Suomessa täällä lumen keskellä! Tulin kentältä Helsinkiin bussilla, ja siellä istuessani ihan liikutuin valkeasta kotimaasta ja tutuista paikoista, vaikkei Helsinki ole viimeiseen 27 vuoteen kotikaupunkini olutkaan. Ensimmäiset hetket Suomessa ovat mulle aina erityisiä. Ilmakin tuntuu täällä raikkaammalta, talot tutummilta ja lumi on tietenkin valkoisempaa (tai sitä onkin kyllä useimmiten vain täällä). 

Jätin Saksaan jo yhden joululahjan. Heräteostin taannoin käsityömessuilta villaa, mutta totesin sitten, ettei sen liukuvärjäys kuitenkaan ole ihan mua. Siispä neulomani tuubihuivi päätyi jumppakaverille, joka oli lahjaan ilmeisen tyytyväinen. Lanka oli ihanan pehmeää ja kevyttä; mun pitää hankkia jotain yhtä ihanaa yksiväristä ja neuloa tuubi myös itselleni.

Paketoinnissa olin mielestäni äärettömän kekseliäs ja kaivoin kaapista ruskean paperikassin, mistä lie alunperin peräisin. Korttiakaan ei tarvittu, kun toivotukset tulivat suoraan pussiin. Tadaa!