Opi ompelemaan itselle, ensimmäinen etappi

tammikuuta 30, 2016


En varsinaisesti tehnyt uuden vuoden lupauksia, mutta yksi salavihkainen tavoite mulla kyllä tälle vuodelle on. Haluan nimittäin oppia ompelemaan hyvin istuvia vaatteita itselleni! Nyt kun nuo lastenvaatteet onnistuvat jo hyvin, käy mielessä että samantienhän sitä voisi ommella täytettä myös omaan vaatekaappiin.

Itselle ompelun aloittamisen kynnys on kohtuullisen korkea. Kaavoja pitää ihan varmasti muokata, mikä taas vaatii jonkinlaista käsitystä siitä, mitä tehdä. Noviisille on myös haastavaa valita hyvä kaava ja siihen hyvä kangas. Varsin vahvasti päärynävartaloisena mun ei kannata lähteä yrittämään suoralle vartalotyypille piirrettyä löysiä yläosia, niistä tulee lähinnä vain paha mieli.

Päätinkin lähteä lähestymään aihetta googlettamalla, mitenkäs muutenkaan. Törmäsin sitten firmaan nimeltä Sewaholic patterns. Heidän kaavansa on piirretty päärynävartalolle, eli mallit on mietitty meille sopiviksi ja kaavoissa on jo otettu huomioon se, että lantio on hartioita huomattavasti leveämpi. Ajattelin aloittaa aika helposta ja myös tarpeellisesta vaatekappaleesta eli simppelistä trikoopaidasta, ja tilasin itselleni Renfrew topin kaavan. Massiivisen taustatutkimuksen perusteella (tutkin siis arviolta miljoonia blogeja ja instagram-tilejä, joissa tätä oli ommeltu) tuntui, että saan varmasti aikani kokeiltuani muokattua kaavasta itselleni sopivan. 


Kaavassa on kolme eri pääntie- ja hihavaihtoehtoa, eli siitä saa montakin erilaista yläosaa. Tähän ensimmäiseen koeversioon päädyin mittailtuani ja pähkäiltyäni piirtämään koon 6 (en oikein älyä näistä jenkkikokomerkinnöistä mitään, mutta se ei haittaa, riittää että omistaa mittanauhan). Saatoin myös siirtää vyötäröä sentin alaspäin (ainakin yritin, heh) ja pidensin paitaa hieman - tosin vähän vähempikin olisi ehkä riittänyt. Paita oli tosi helppo ommeltava ja ohjeet olivat selkeät. Näin simppelistä ompeluksesta olisin kyllä varmaankin selvinnyt jopa myös ilman niitä. Ainoa ärsyttävä seikka olivat kaavaan valmiiksi sisällytetyt puoltentoista sentin (!) saumanvarat - miten epäkätevää saumuria käyttävälle ihmiselle. Ensi kerralla leikkaan ne suosiolla pienemmiksi piirtäessäni kaavaa, nyt surauttelin vähän miten sattuu.


Täydellisestihän tämä ensimmäinen versio ei istu, mutta kyllä tätä voi jo onneksi käyttää. Kaava vaatii vielä muokkauksia eli lähden seuraavaksi opettelemaan niitä. Isompi koko olisi varmaankin paikallaan, paitsi vyötäröltä. Selkäpala on myös vähän liian pitkä, sinne jäi nyt kangasta roikkumaan. Seuraava koekangas on jo odottamassa eli projekti täytettä vaatekaappiin etenee toivottavasti heti lähiaikoina!

Kaava: Sewaholic patterns Renfrew, koko 6
Kangas: satunnainen löydös DaWandasta

Ich habe ein Ziel für dieses Jahr: ich möchte nicht nur für meinen Sohn, sondern auch für mich nähen lernen! Das bedeutet natürlich, dass ich erstmal lernen muss, wie man die Schnittmuster für sich anpasst. Als erstes habe ich beim Sewaholic patterns einen Schnittmuster für ein einfaches Jerseyshirt gekauft. Ihre Schnitte sind für Birnenform gedacht, was für mich optimal ist. Ganz perfekt ist mein erstes T-Shirt noch nicht geworden, aber es ist schon durchaus tragbar. Bei dem nächsten probiere ich dann einige Anpassungen aus, mal schauen ob ich so weiter komme. 

Saattaisit myös pitää näistä

11 kommenttia

  1. Ihailen ompeluksiasi. Mutta millä ihmeen ajalla ehdit ompelemaan? Niin ja onhan se t-paitakeli nyt täällä Rhein-Neckari-Metropolregionissa siinä kuin viime heinäkuussa Suomessa synttäreitä viettäessäni.Heh!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Heh, totta! Ja kiitos :) Enhän mä ihan älytöntä tahtia ompelekaan juuri tuosta aikapulasta johtuen. Mutta siis esimerkiksi tällaisen t-paidan saa tällaisena amatöörinäkin tosi helposti valmiiksi vaikkapa kahdessa tai kolmessa illassa. Ensin liimailee kaavan palaset yhteen (tämä on tympeää, selvästi näiden pdf-muodossa ostettavien kaavojen haittapuoli!), sitten seuraavana iltana piirtää kaavat itselleen ja leikkaa kankaan ja viimeisenä päivänä sitten ompelee vaatteen. Tunnin-parin panostuksella per ilta vaate onkin jo valmis. Ja tykkään ompelusta kyllä ihan siitäkin syystä, että se aika on selkeää vapaa-aikaa, jota EN vietä tyhjänpäiväisissä sosiaalisissa medioissa (samasta syystä oon nyt niin innoissani noista aloittamistani villasukista!). Meillä ei ole telkkaria, joten sen katsominen ei ole täällä koskaan ohjelmassa.

      Poista
  2. Vastaukset
    1. Jee! Toivottavasti voin vuoden lopulla olla jo ylpeä aikaansaannoksistani :)

      Poista
  3. Hyvä alku! Saat aikaiseksi niin hyvää jälkeä lastenvaatteiden kanssa että en tiedä miksi et onnistuisi myös itsellesi ompelussa :-)
    Mun ompeluinto on pahasti laantunut. Muutama vuosi sitten harrastin vintagea ja ompelin mekkoja 50-luvun kaavoilla. Viimeisin iso projekti oli musta mekko väitöstilaisuuteen. Välillä piti purkaa jotain saumoja ja ommella uudestaan, mutta lopputulokset oli oikein istuvia. Nykyään kankaat on jääneet kaappiin. Harmi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Tää kaavojen muokkaushan tässä jännittää. Kroppa ei kuitenkaan ole mikään ihan standardi, joten aina pitää tehdä jotain että vaatteet istuisi. Mut huolellisesti vaan niin eiköhän tästä ihan hyvä tule!

      Oho, oot siis tehnyt isompiakin juttuja. Multa kyllä hatunnosto! Ehkä se innostus sieltä vielä palaa ajan kanssa :)

      Poista
  4. Mulla on odottanut syksystä saakka Noshin kankaat tuolla kaapissa, että ompelisin niistä itselleni. Pelottaa lähteä tuhoamaan kallista kangasta jos tuleekin ihan törkeen huono. Toisaalta, eipä sitä muuten opi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mä niin tiedän! Mullakin odottaa vielä ainakin Kidettä kaapissa... Yhden palan tuhosinkin jo yhden hyvin epäonnistuneen "kopioinpa olemassaolevan paidan kaavat" -projektin parissa. Tähän valkkasinkin nyt sitten vähän halvempaa perttiperuskangasta. Varmaan on hyvä idea tehdä uudesta kaavasta ensin semmonen ei-niin-tärkeä versio.

      Poista
  5. Hyvältä paita näyttää! Itselle ompelu on kyllä jotenkin niiiiin eri juttu kuin lapselle, miten se voikin olla.. Itse oon nyt ruvennut innostumaan tosissani kun pääsin siitä kuosisuosta johon olin juuttunut. Siis että etsin vaan samoista verkkokaupousta kuin lapsellekin mutta en koskaan löytänyt mitään. Sitten tajusin alkaa katsella niitä kivijalkakauppojen tylsännäköisiä pakkakasoja vähän tarkemmin, siellähän onkin kivoja joukossa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihan totta, kuosiasiat on kyllä vaikeita! Itse en kuitenkaan oikein osaa mitään kuoseja sillälailla käyttää, paitsi jotain simppeleitä raitoja, ehkä kukkiakin ja jotain semmosia "huomaamattomia". Ei siis tätä PaaPii-linjaa! Sitten taas netistä ostaessa vaatii ihme kyllä ihan suoranaista keskittymistä valita yksiväristä kangasta, se tuntuu niiden kuosien keskellä niin tylsältä vaihtoehdolta. Oon yrittänyt muistuttaa itselleni, että tylsät vaatteet nyt vaan on niitä, joita käytän mieluiten ;) Sitten yksi yllättävän vaikea asia on myös valita se itselle sopiva kangas. Kyllä mä osaan kaupasta vaatteita ostaa, mutta jotenkin pelkän kankaan kohdalla on vaikea nähdä päässään, sopiiko se vai ei.

      Täällä on tosi huonosti kivijalkakangaskauppoja! Netistä siis tilasin tämänkin koekankaan ja ton seuraavaksi vuoroaan odottavan. Oon onneksi löytänyt muutaman hyvän myös aikuiseen makuun myyvän kaupan, ja ehkä yritän vielä katsastaa ne fyysiset kaupatkin. Jos niistä kuitenkin löytyisi jotain!

      Poista
    2. Siis juurikin sitä mistä päivällä kirjoitin blogiin! Jotkut kankaat monesti näyttää pajalla toooosi tylsältä, mutta sitten valmiina vaatteena tosi kivalta. Sitä on jotenkin niin tottunut noihin kuoseihin että niiden rinnalla varsinkin voi olla vaikeeta nähdä sitä yksiväristä vaatteena.

      Poista