Insinöörin työnhaku Saksassa

maaliskuuta 04, 2016


Nyt kun omat työnhakukuvioni ovat täydessä käynnissä, ajattelin että kokemuksistanihan voisi olla hyötyä muillekin. Huomautettakoon heti alkuun, että olen varma vain oman alani (sanotaan nyt vaikkapa kemia ja materiaalitieteet) kuvioista, mutta eivätköhän nämä kuviot päde kaikkiin insinööreihin - ja ehkä muihinkin - yhtälailla.

Millä kielellä töitä voi hakea?

Tämä on vähän vaikea kysymys. Useimmat työilmoitukset ovat saksaksi, mutta joitain löytää myös englanniksi tai isojen firmojen kohdalla molemmilla kielillä. Koska osaan itse saksaa, en ole joutunut miettimään kielivalintaa. Mutu-tuntumalla väittäisin, että hakemuksen kirjoittaminen saksaksi on yleisesti ottaen pelkästään hyvä idea. Sen voi (ja se kannattaa!) oikoluettaa natiivilla tai kieltä muuten todella hyvin osaavalla. Hakemus ei saa sisältää kielioppi- tai kirjoitusvirheitä ja sen on oltava muodollisesti oikein kirjoitettu. Jos työilmoitus on löytynyt englanniksi, kirjoittaisin hakemuksenkin englanniksi.

EDIT: selvennänpä tätä hieman. Siis Saksassa on tosi paljon ulkomaisia, saksaa osaamattomia työntekijöitä, eikä se ole usein ainakaan insinöörien kohdalla mikään ongelma. Tällöin työkieli on englanti. Jos työilmoituksen löytää englanniksi, siihen voi (ja ehkä pitääkin, jos sitä ei ole saksaksi tarjolla) vastata englanniksi. 

Hakemuksen osat

Työhakemukseen kuuluvat itse kirjemuotoon kirjoitetun hakemuksen lisäksi CV (nimeltään Lebenslauf) ja todistukset. Tutkintotodistus yliopistosta on luonnollisesti sisällytettävä hakemukseen, mutta sen lisäksi myös ylioppilastodistus on tärkeä. Näin siis myös esimerkiksi hakiessa vaikkapa työpaikkaa väitöskirjan valmistuttua (täällä väitöskirjan tekeminen on teollisuuteenkin päätyvien insinöörien kohdalla varsin yleistä, toisin kuin Suomessa). Myös tohtorinarvon omaavalta, jo teollisuudessa muutaman vuoden töissä olevalta henkilöltä on todistetusti pyydetty yo-todistuksen liittämistä hakemukseen - vaikka sitä luulisi, ettei ikiaikaisilla lukiohommilla olisi enää oikein merkitystä. Itse käännätin yo-todistuksen sekä myös lukion päättötodistuksen yhtä projektia varten, joten olen liittänyt hakemuksiin ne käännetyt versiot. Jos tällaisia ei ole, hankkisin yo-lautakunnalta englanninkielisen version yo-todistuksesta. 

Yliopiston tutkintotodistuksen alkuun on hyvä liittää huomautus siitä, että Suomessa käytetty arvosana-asteikko on päinvastainen Saksaan verrattuna! Muuten hyvä todistus näyttää kiireisen rekrytoijan silmissä aivan surkealta. Todistuksiin kuuluvat lisäksi myös työtodistukset (joiden kirjoittaminen onkin Saksassa oma taitolajinsa monine sääntöineen ja piilomerkityksineen, mutta ei siitä sen enempää) ja ehdottomasti myös mahdolliset todistukset jatkokoulutuksista ja muista vastaavista. 


CV:n erityispiirteet

Koko hakemusprosessi aloitetaan tyypillisesti marssimalla valokuvaamoon. Saksalaiseen CV:hen kuuluu olennaisena osana valokuva, eikä se ole mikä tahansa räpsy. Mies pukeutuu pukuun ja kravattiin (insinööri ottaa varman päälle ja valitsee konservatiivisen värin sekä paitaan että kravattiin!), nainen kiskoo päälle jakkupuvun tai vastaavan, ja valokuvaaja ottaa virallisen hakemuskuvan. Nämä kuvat ovat varmaan nyt se osa-alue, joka riippuu hakijan alasta - tosiaan uskoisin, että vaikkapa insinöörit ja esimerkiksi pankkialalla työskentelevät valitsevat varsin konservatiivisen asun sekä taustan kuvilleen, kun taas luovemmilla aloilla olevat voivat ottaa rennommin. 

CV sisältää tutut asiat eli yhteystiedot, syntymäajan ja -paikan, työkokemuksen, koulutuksen, mahdolliset jatkokoulutukset, serfitikaatit, patentit yms., ATK-taidot, kielitaidon, mahdolliset vapaaehtoishommat tai vastaavat ja harrastukset. Unohdinkohan jotain? Siis ei käsittääkseni mitään uutta suomalaiseen versioon verrattuna. Listaukset aloitetaan uusimmasta ja työtehtäviä on hyvä avata muutamalla ranskalaisella viivalla kertoen pääkohdat työn sisällöstä, vastuualueet ja mahdolliset saavutukset. CV:n ei tarvitse mahtua yhdelle sivulle, kaksi tai kolmekin on ok. Yliopistosta saapuvat voivat listata julkaisunsa kolmannella sivulla.

Mistä niitä töitä löytää?

Avoimia työpaikkoja löytyy perinteisesti suoraan yritysten sivuilta, mutta toki myös useista hakukoneista, esimerkkeinä mainittakoon Stepstone, MonsterKimeta ja työkkärin Jobbörse. Olen tykästynyt näistä itse eniten Stepstoneen, siellä on helppoa rajata hakua niin, ettei ainoaksi vaihtoehdoksi jää esimerkiksi hakusana kehitysinsinööri, joka antaa rajaamattomana noin miljoona vastausta kaikilta maailman aloilta. Kannattaa käyttää eri hakusanoja ja useita hakusivustoja, koska usein kiinnostavia työpaikkoja saattaa muuten jäädä huomaamatta.

Työhakemuksen voi lähettää myös sokkona ilman ilmoitusta avoinna olevasta työpaikasta, saksaksi tämä on nimeltään Initiativbewerbung (en nyt keksi suomenkielistä termiä, sellainen on varmasti olemassa - EDIT: avoin hakemushan se on, kiitos teille suomentajille!). Rekrytoinnissa työskenteleviltä on kuulunut huhuja, että suurissa konserneissa tämä saattaa olla yhtä tyhjän kanssa, mutta pienillä firmoilla taktiikka voi hyvinkin toimia siten, että sopivan paikan tullessa avoimeksi kiinnostuneen hakijan nimi on muistissa ja hakemus otetaan tarkempaan syyniin.


XING eli Saksan LinkedIn

XING ansaitsee ehdottomasti maininnan työnhaun yhteydessä. Saksalaiset käyttävät LinkedIniä vaihtelevan aktiivisesti ja tuntuvat olevan enemmänkin liikenteessä XINGissä eli saksankielisen Euroopan vastaavalla sivustolla. Siellä oleminen kannattaa! Omaan profiiliin voi listata osaamisalueensa avainsanoja, ja asetuksista voi valita profiilin näkyvän rekrytoijille. Useat rekrytoijat etsivät säännöllisesti XINGistä kandidaatteja piilohaussa oleviin työpaikkoihin, ja oman rajoittuneen kokemukseni pohjalta sanoisin, että on jopa kohtuullisen yleistä saada yhteydenottoja rekrytoijilta. Joskus ne poikivat ihan oikeita työtarjouksia!

Kununu - muiden hakijoiden ja työntekijöiden kokemuksia

Facebookissa muistutettiin myös Kununusta, jonka olinkin ensin unohtanut listalta! Jos olet löytänyt sopivan kuuloisen työpaikan tai joku tietty firma kiinnostaa, voit etsiä sen Kununusta ja katsoa, mitä muut hakijat ovat kertoneet hakuprosessista tai lukea yrityksessä työskentelevien kokemuksia. Arvioinnit annetaan anonyymina. Etenkin suurempien yritysten kohdalla sivusto on mielestäni todella hyödyllinen, sillä arvosteluita ja kokemuksia lueskelemalla saa muodostettua jonkinlaisen kuvan yrityksestä, työilmapiiristä, hakemusprosessista ja muusta sellaisesta. 

Työhaastatteluun?

Tuliko kutsu haastatteluun? Hienoa! Ensimmäinen haastattelu saattaa hyvinkin olla puhelinhaastattelu. Se saattaa kuulostaa kammottavalta, mutta on oikeastaan varsin mukava ja kaikkien osapuolien aikaa säästävä tapa suorittaa ensimmäinen tunnustelukierros. Puhelinhaastattelun toinen osapuoli on usein rekrytoija ja haastattelu keskittyy tyypillisesti CV:n läpikäymiseen ja muutamiin standardikysymyksiin. Itseltäni on tähän mennessä useimmiten kysytty, hoidetaanko haastattelut saksaksi vai englanniksi siitä huolimatta, että ilmoitin CV:ssä puhuvani niin pirun hyvää saksaa ettei tosikaan, joten kielen suhteen ei tarvitse panikoida. Ja jos päädyt hoitamaan haastattelun saksaksi, voit olettaa kerääväsi uskomattomalla kielitaidollasi hyvät irtopisteet! 

Jos haastattelu on paikan päällä yrityksessä, pukukoodi on sama kuin hakemuskuvassa eli miehet pukeutuvat (tummaan) pukuun ja kravattiin, naiset taas pistävät päälleen jakkupuvun tai jotain vastaavaa. Jos et omista sellaista, nyt on aika käydä ostoksilla. Pukeutuminen riippuu jälleen kerran tehtävästä ja alasta, mutta insinöörinä konservatiivinen pukeutuminen on yleisesti ottaen hyvä idea.

Hakemuskierroksia on useimmiten enemmän kuin yksi. Kaksi kierrosta taitaa olla yleisin määrä, mutta kolmekaan ei ole epätavallinen.


Jäikö kysyttävää?

Saattaapi hyvin olla, etten huomannut kertoa tässä kaikkea tarpeellista. Jos jotain jäi epäselväksi, kysy ihmeessä! Toisenlaisiin kokemuksiin törmänneet voivat myös ilmiantaa itsensä, omat ajatukseni kun pohjautuvat vain lähipiirini työnhakukuvioihin. 


Saattaisit myös pitää näistä

16 kommenttia

  1. Initiativbewerbung on suomeksi avoin hakemus. :)

    Olen kyllä itsekin ihmetellyt tuota, että pitäisi lähettää yo-todistus hakemuksen mukana, vaikka olisi mitkä maisterin ja tohtorin paperit hankittuna sen jälkeen. Samoin minulle on myös työhaastattelussa alettu ensin puhua englantia ja kysytty, osaanko saksaa, vaikka CV:ssä lukeekin, että osaan sujuvasti. Toki on kyllä monia ulkomaalaisryhmiä, joilla on tapana liioitella kielitaitoaan aika lailla, mutta suomalaiset eivät kyllä kuulu niihin. :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ah, niinpä tietysti! Nää on just näitä ihan simppeleitä termejä, jotka ei vaan tule mieleen. :)

      Toi yo-todistus kyllä tosiaan ihmetyttää. Ymmärrän vielä ehkä jotenkin, että se halutaan ensimmäistä työpaikkaa hakiessa (vaikka olisikin tohtori...), mutta että sitä tarvitsee vielä seuraavaankin...! Luulisi, että opiskelleella, väitelleellä JA työelämässä jo olevalla ois tärkeämpiäkin meriittejä kuin jotkut yo-todistuksen arvosanat. Mulla on siis kyllä erinomainen yo-todistus, ei sillä, mutta tuntuu vaan hassulta tämä ikiaikaisten asioiden kaivelu.

      Jännä toi englannin puhuminen myös. Mut toisaalta sehän on ehkä ihan positiivistakin, tarkoittaa siis että ulkkareilla on todella myös jonkinlaiset mahdollisuudet saada töitä ilman täydellistä saksan taitoa (vrt. tilanne Suomessa ulkomaalaisena töitä hakiessa). Ja itse oon ainakin tähän mennessä kerännyt hillittömät irtopisteet kun on selvinnyt, että saksani on todellakin niin hyvää kuin CV:ssä ilmoitin ;)

      Poista
  2. Mun pitää sen verran kommentoida tähän, vaikka henkilökohtaista kokemusta ei olekaan työnhausta Saksassa, mutta siis miehei on täällä töissä ja hänellä on työkieli englanti. Ja siis hakemus jne on tehty toki vain englanniksi. Häne ei siis osannut saksaa ihan alkeita enempää tänne töihin tullessaan. Niin, ja DI on koulutukseltaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kommentista! Katsoin että kirjoitinkin ton kohdan ehkä vähän epäselvästi, täällähän on tosiaan todella paljon ulkomaalaisia töissä, eivätkä kaikki todellakaan osaa saksaa. On näitä toki meidän kaveripiirissäkin :) Oon ihan varma, että kielitaidottomana on paljon helpompaa työllistyä kuin Suomessa! Miten teillä meni, oliko siis työilmoitus jo englanniksi? Tai varmaan, jos miehesi ei kerran osannut saksaa. Mä mietin toässa lähinnä niitä tapauksia, joissa ilmoitus on saksaksi, että voiko siihen silti vastata englanniksi. Tästä ei ole itsellä tosiaan minkäänlaista kokemusta!

      Poista
    2. Niin no, mieheni haki sisäisessä haussa eli ei ehkä ihan sama kuin kokonaan avoimilla työmarkkinoilla. Työpaikkailmoitus oli siis tarkoitettu samassa firmassa työskenteleville. Mieheni työskentelee ranskalaisessa yrityksessä, jolla on toimintaa ympäri maailman. Siksi työkielikin englanti.

      Poista
    3. Englanti on työkielenä varmasti yleinen, tai vähintäänkin se perinteinen "jos paikalla on joku saksaa osaamaton, sitten puhutaan englantia, paitsi kahvipöydässä kun laiskottaa" -sekoitus. Ja luulen että isot konsernit kirjoittavatkin työilmoituksensa molemmilla kielillä, pikkufirmojen kohdalla tilanne lienee eri. Kuten yksi pk-yrityksessä hieman syrjemmässä työskentelevä ystäväni ilmaisi asian kysyttäessä: kyllä tänne voi varsin hyvin hakea töihin, vaikkei saksaa osaisikaan, mutta eri asia on kuka saksaa osaamaton oikeasti haluaa muuttaa tänne umpisaksalaiseen pikkukylään umpisaksalaiseen firmaan ;) Isoissa kaupungeissa tilanne on tietenkin ihan toinen.

      Poista
  3. Mä toivottelen tsemppiä työhakuun! Sama edessä viimeistään tammikuussa, huh...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! On tää kyllä omanlaistaan hommaa... Mulla on maanantaina yksi haastattelu, jossa pitää pitää myös esitelmä. Sitä on tässä nyt väännetty jo kauemmin kuin viitsin miettiä! Vieläkään ei ole valmista. Mut onneksi kohta saa jo vähän rentoutua tän suhteen, ja eiköhän se työpaikkakin jossain vaiheessa löydy, joko tästä firmasta tai jostain muualta :)

      Poista
  4. Mielenkiintoista, Oili! Toivottavasti tälle teemalle on tulossa jatkoa, haastattelut, rekry ja alkuvaiheet uudessa työpaikassa. Itselleni työnhaku nykymaailmassa on aivan vieras asia, viimeksi hain nykyistä virkaani vuonna 1994 eikä virkamieheksi pääsyn jälkeen ole tarvinnut uranvaihtoa pohtia. Tässä iässä se tuskin olisi enää kovin realististakaan. Lykkyä pyttyyn joka tapauksessa sinulle!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Saas nähdä, tuoko huominen haastattelu työpaikan - jos ei, niin harjoitushan tekee joka tapauksessa mestarin! Olen huomannut, että ensisijaisen tärkeää on pysyä positiivisena ja ihan oikeasti pyrkiä siihen, että uskoo aidosti olevansa erinomainen kandidaatti. Katsotaan miten tilanne etenee, toivottavasti voin kohta kirjoittaa saaneeni töitä.

      Virkamiehen asemahan on Saksassa(kin) ihan loistava, heillä on paljon etuuksia ja varma työpaikka, joten sellaisen takaava ammatti on monilla kiikarissa. Valitettavasti meille insinööreille on vähän vähänlaisesti virkamieshommia tarjolla! Mutta siis ihan vakavasti ajateltuna koen kyllä olevani työhommien suhteen siitä onnellisessa asemassa, että kiinnostuksen kohteet ovat kuitenkin alalla, jonka työllistymisnäkymät ovat kohtuullisen hyvät ja palkkauskin varsin ok. Toki työelämä on kai muuttunut vähän kaikilta osin pirstaleisemmaksi, mutta meillä on kuitenkin asiat vielä kohtuullisen hyvin.

      Poista
  5. Tuo pukukoodi riippuu kyllä täysin alasta ja millaista työtä olet hakemassa. Itse kun olen ohjelmistoinsinööri, puku päällä haastatteluun tuleminen aiheuttaisi varmasti hilpeitä kommentteja ja luulen että jopa haittaisi valituksi tulemista. Nörtit eivät pukeudu Pradaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Varsin totta! Olen itse perehtynyt tarkemmin lähinnä just näihin kemia/materiaalitieteet/fysiikka-taustoihin, joilla haetaan usein kehitysinsinöörin tai vastaavan tehtäviä. Puku on hyvä olla haastattelussa silloinkin, kun itse töihin voi saapua varsin rennoissakin vaatteissa ja suuri osa ajasta vietetään labrassa. Siksi kirjoitinkin tuolla postauksen alussa, että täysin varma voin olla vain näiden alojen kuvioista. Ehkä on hyvä täydentää vielä tota haastattelukohtaa hämmennysten välttämiseksi. Mitäs ohjelmistoinsinööri laittaa tyypillisesti päälle haastatteluun? Suorat housut ja jonkun siistin paidan vai vielä rennommin?

      Poista
    2. Ironically, some nerds do dress in Prada!!! , and it is always 'maassa maan tavalla' ... my first interview in Finland ('88) was embarrassing for me (and my interviewer) because I was dressed 'formally' and the interviewer wasn't - always worth listening to those who are there and have been through this process -wish there had been these kinds of insights for me at that time . Excellent blog post, Mika !!!

      Poista
    3. Thanks! (Am I now playing the role of the annoying Finn who uses English although it's not necessary? If so, forgive me) I figured out that information like this could really be useful, especially in the current financial situation now that there are surely people who are looking for jobs abroad. You would think that the process is the same, but as you said there are some differencies that one ought to know before arriving to the interview unsuitably dressed. And of course you have to get an invitation first!

      Poista
  6. Kiitos Oili, tämä infopaketti tuli meille molemmille juuri oikeaan aikaan :) T. Essi ja Mikko

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ooo, uudet kuviot siis mielessä! Pitäkääs meitsi kartalla :) Ja heti Xingiin profiilia, se poiki mullekin nyt yhden työhaastattelun lähiviikoiksi!

      Poista