Tässä sitä istutaan, vanhempien nojatuolissa. Tänäkään vuonna ei nähty hankia korkeita nietoksia, mutta kyllä joululla on silti erityinen asema allekirjoittaneen sydämessä. Näihin rauhallisiin päiviin on mahtunut oikeastaan kaikki se, mikä on erityisen tärkeää.

Puhelimet ja tietokoneet ovat pysytelleet lähinnä lepotilassa. Sen sijaan on nukuttu pitkään, valvottu myöhään, juotu erinomaisia viinejä, rapsuteltu koiria ja luettu tuntikaupalla siskolle lahjaksi ostamaani keittokirjaa (täytynee hankkia opus itsellekin). On käyty pikkumiehen kanssa katsomassa ja ajamassa ukin hevosia ja iloittu etenkin lahjaksi saadusta rekka-autosta.

Pitkän syksyn ja myös varsin pitkän lomattoman kauden jälkeen näiden päivien pysähtyneisyys on tullut tarpeeseen. Olen lukenut antaumuksella Suomen Kuvalehtiä ja inspiroitunut jälleen kerran siitä, miten siistiä täällä vanhempien luona AINA on. Olen myös hahmotellut vähän tilinpäätöstä tälle vuodelle ja miettinyt, mitä toivoisin yksilöltä 2017. Palataan niihin kuvioihin myöhemmin, nyt toivotan just sulle mukavia välipäiviä!