Kaikesta säädöstä huolimatta elämä on kyllä just nyt tosi ihanaa (Musta muuten tuntuu, että käytän sanaa ihana tosi usein tässä blogissa - se kertoo joko mielentilastani tai siitä, että ulkosuomalaisena sanavarastoni alkaa rapistua enkä keksi enää korvaavia ilmaisuja).

Tosi suuri tekijä on tietenkin uusi työpaikka - on mahtavaa olla oikeissa töissä käyvä aikuinen ihminen, jolla on haastavia ja mielekkäitä tehtäviä! Ja vaikka matkoihin kuluukin reippaat kaksi tuntia päivässä, on elämässä silti vielä muutakin. Työnantajani ehdotti oma-aloitteisesti, että tekisin vajaata työviikkoa siihen asti, että muutamme ja saamme pojalle uuden hoitopaikan. Nyt on vielä kesäkin, joten kyllä tässä askel kulkee varsin keveästi ja mieli on aurinkoinen myös kaatosateella.

Taloudessamme on muutakin aihetta juhlaan: elettyämme usean kuukauden hajalla olevan uunin kanssa saimme uuden nyt viikonloppuna. Uuden vehkeen kunniaksi leivoin heti tänään aamulla pojan kanssa korvapuusteja. Kylläpä onkin kivaa, kun voi taas suunnitella tekevänsä myös jotain uunissa tehtävää syötävää! Ah!