Mitähän me olemme tekemässä

toukokuuta 31, 2016


Muuttoomme liittyen olemme kuulleet otsikon kysymyksen muutamaankin otteeseen sekä muiden suusta että myös itseltämme. Olemme muuttamassa kaupunkiin nimeltään Ludwigshafen, Mannheimin ja Heidelbergin lähistölle. Sen maine ei totisesti ole kaikista parhaimpia: kaupunkia sanotaan susirumaksi, koska se tuhoutui toisessa maailmansodassa lähes täysin, eikä jälleenrakennukseen panostettu. Lisäksi huhutaan, että asukaskuntakin on osin kyseenalaista, eikä tiettyihin kaupunginosiin kannata suunnata.

Ludwigshafen tunnetaan parhaiten maailman suurimman kemian alan konsernin BASFin kotipaikkakuntana. Tämän takia mekin suuntaamme sinne: työnantajani on tuon jättiläisen tytäryhtiö. Päätimme, että puolentoista kilometrin työmatkani ja se, ettemme tarvitse toista autoa, on meille tärkeämpää kuin idyllisempi asuinpaikka jossain kaukana. Onneksemme löysimme todella kivan asunnon yhdeltä kaupungin selkeästi paremmista asuinalueista. Taaperon vanhempina totesimme myös rehellisesti, ettemme tee arki-iltaisin töiden jälkeen yhtään mitään muuta kuin hengaile kotona tai leikkipuistossa (oikein kiva miniversio löytyy kotitalon sisäpihalta), joten voimme saman tien asua siten, ettei minun tarvitse käyttää aikaa työmatkoihin etenkin, kun olen arkipäivät kuitenkin sekä täyspäiväisesti töissä että yksin pojan kanssa. Viikonloppuisin pääsee sitten vaikkapa ratikalla vartissa Rein-joen toiselle puolelle Mannheimiin tai hieman kauemmas Heidelbergiin. 


Tämä on meille nyt paras ja ehdottomasti järkevin ratkaisu, mutta kyllä välillä silti hieman hirvittää. Yritämme kuitenkin muuttaa avoimin mielin ja muodostaa mielipiteemme uudesta kotikaupungistamme itse. Muutamme nyt ensin Ludwigshafeniin ja seuraamme sieltä käsin, miten työkuviomme muovautuvat ja minne haluamme lopulta asettua pysyvämmin. 

Tyynynpäälliset ompelin joku aika sitten.

Saattaisit myös pitää näistä

13 kommenttia

  1. Kyllä arjen sujuvuuden kannalta on järkevää asua ihan työpaikan lähellä. Minä ainakin arvostan sitä, että arkena kaikki on lähellä, eikä aikaa mene turhiin siirtymiin. Samaten vähän siompien lasten kanssa on kiva, että harrastismahdollisuudet ja koulut ovat kävelymatkan päässä :) Ja nuo viikonloppureissut kuulostavat tosi kivoilta! Tsemppiä muuttoon!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Todellakin näin, etenkin kun joudun huolehtimaan pojan tarhaan viemisestä ja sieltä hakemisesta itse. Pitkien työmatkojen kanssa täydet työpäivät olisivat jo aika haastavia! Ja tosiaan tässä on nyt tullut kokeiltua myös näitä tunnin siirtymiä suuntaansa, enkä voi sanoa olevani harmissani kun pääsen taas muutamassa hassussa minuutissa pyörällä töihin. Ihan hyvä tästä kuviosta tulee, uskon!

      Poista
  2. Mä ainakin tunnustan heti henkilökohtaisen susirumuusskeptisyyteni Ludwigshafenia kohtaan! :D Mutta sen kummemmin en siellä ole turisteillut, vaan autolla ja junalla mennyt läpi. Eli paljon mahdollista, että sielläkin ihan siistejä mestoja on kätkeytyneenä. Ja kun Heidelbergiin pääsee vajaassa puolessa tunnissa, niin etteköhän te siellä tule viihtymään ;) Ymmärrän todellakin täysin lyhyen työmatkan tärkeyden, dippatyötä tehdessä olin aina ihan loppu, kun matka julkisilla Dossenheim-Sandhofen kesti suuntaansa minimissään 1h15min ja usein enemmän.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo pitkä työmatka on niin hanurista että haluan välttää sitä mahdollisimman tehokkaasti. Saan nyt istua autossa liikenteestä riippuen 45 minuutista reiluun tuntiin, ja siihen tulee vielä päälle melkein vartin kävelymatka parkkihallilta toimistolle (!). Onneksi firma tarjosi mahdollisuuden kolmepäiväiseen viikkoon siihen asti, että päästään muuttamaan!

      Me onnistuttiin kyllä näkemään jo kivan näköisiäkin paikkoja! Niitäkin siis löytyy. Jäämme seuraamaan tilannetta!

      Poista
  3. Sydämellisesit tervetuloa Ludwigshafeniin ja sen monikansalliseen toleranttiin yhteisöön (n. 1/5 on muualta). Minä menen yksin sinnekin, mihin poliisi ja ulosottomies eivät ole tervetulleita. Ludwighafen on nuori kaupunki ja sillä on alusta asti kokemus ja selvät strategiat integroida ihmisä. Kenenkään ole pakko pitää yhteyttä omankieliste ihmisten kanssa, mutta jos haluaa, niin sekin käy.Olen asunut ja tehnyt työtä (opetusalalla) täällä eräitä vuosikymmeniä, enkä aio mihinkään muuttaa. Toki minullekin haukuttiin Ludwigshafenia ensimmäisestä päivästä asti. Vastasin, että kauneudesta ja ilmasta ei kukaan elä, ja tulin tekemään työtä (niin kuin moni muukin). Ihmisillä on ennakkoluuloja. Tunnen kaikki kaupunginosat,niiden omaleimaisuudet, enkä pelkää käydä missään niistä. Ghettoa ei ole, ja vanhakaupunkikin on piilotettuna 152 m korkeaan Michaelsbergiin Maudacher Bruchissa (Trümmerberg).Toisin sanoen keskusta on nykyään muuttunut tosi ankeaksi, eikä siellä viitsi käydä muuta kuin asian perästä ( esim. Filhalmonie, Hack-Museum, Rheingallerie, Rathaus tai ratikan vaihto)ja elämä tapahtuu kaupungiosissa. Kukahan sinuakin lienee pelotellut? Eivät kai Mannheimilaiset? Ludwigshafenin salattua kauneutta ja hyviä puolia pitää etsiä. Vihreää ja lähivirkistysalueitakin on enemmä kuin osaa kuvitella. Laitoin tuohon linkin SWR:n "Expedition in die Heimat". LU salaperiäinen kaunotar. Kyllä BASF on sitten kaunis yövalaistuksessa minun kattoterssiltani katsottuna. Kaikki vieraat ovat läkähdyksissä. Täytyyhän jonkun kehua kotikaupunkiaan, raukkaa, jota kaikki moittivat. Tämä on muuten erinomainen koulukaupunki. Täällä panostetaan koulutukseen ja edistetään ja tuetaan lasten koulumenestystä lastentarhasta asti. Mm. BASF`illa on opetuksen sponsorina "oma lehmä ojassa", koska tarvitsee kaiken asteen kvalifikoituja työntekijöitä, kemikanteista, ja sorvareista tohtoreihin asti. Lapsen kannalta se ei ole paha asia. Minun lapseni kävivät täällä koulun ja pärjäävät mainiosti. Ei tullut tohtoreita, mutta riittää vähempikin. No, ainakin Ludwigshafenista pääsee nopeasti pois ympäröiviä moottoriteitä pitkin, jos haluaa muualle. Ota huumorilla, niin pfalzilaisetkin tekevät.Kirjoitathan sitten blogiin, mitä löytöretkilläsi löydät.
    http://swrmediathek.de/player.htm?show=6b259190-12df-11e6-8a3c-0026b975f2e6

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oi, tuhannet kiitokset kommentista! Kivaa että asut Ludwigshafenissa :) Keskustan ankeuden huomasin jo itsekin asioidessani siellä. Ihmettelin, missä kaikki kaupat ovat - varmaan Rheingaleriessa (en ole vielä käynyt) ja Mannheimissa? Kunhan muutamme, käymme tutustumassa eri kaupunginosiin. Nyt olemme nähneet lähinnä Friesenheimin tienoota (en oikein tiedä mistä se alkaa ja mihin se loppuu), koska kaikki tärkeä on tähän mennessä tapahtunut siellä. Me muutetaan Ebertparkin lähelle, mistä olen iloinen - puistot ja vihreys tekevät ihmiselle hyvää.

      Onko Ludwigshafenissa paljonkin suomalaisia? Tapasin töissä yhden puoliksi suomalaisen, jonka kanssa kävin lounaalla. Oli oikein hauskaa.

      Tosi suuri osa työkavereista tuntuu asuvan Mannheimissa. En tunne kaupunkia vielä kovinkaan hyvin, joten en osaa sanoa siitä oikein juuta enkö jaata. Katseltiin me sieltäkin alussa asuntoja, mutta ei sieltä löytynyt mitään tajuntaa räjäyttävää hyväksyttävään hintaan. Ja työmatka olisi venynyt pitkäksi kuitenkin! Näin on parempi.

      Jos sinua kiinnostaa pullakahvit niin hihkaise ihmeessä :)

      Poista
  4. Friesenheimia ei ole ihan helppo hahmottaa BASF:n ja Industriestraßen välillä, mutta se on ok ja paranee entisestään, kun saneeraukset ja istutukset valmistuvat. Ebertpark on sen "sydän". Kesähelteiden varalta on kiva tietää jo nyt (vaikka sataa kuin viimeistä päivää!), että kävelymatkan tai muutaman minuutin automatkan päässä on lähivirkistysalue Willersinn-Weiher, missä on BASF:n tennisklubi, kaupungin ylläpitämä uimala ja sen takana/vieressä maksuton kaikille vapaa uimalampi ynnä 14 hehtaaria nurmea, jossa voi oleskella ja leikkiä.Lapsikin saa nauttia vapasta liikunnasta. Käyn sillä joskus iltauinnilla virkistäytymässä eikä ole tunkua. Käy korvikkeeksi minulle.
    Tendenssi on, että nuoria perheitä muuttaa Ludwigshafeniin ja kaupunki tukee sitä, toivoo että enemmänkin tulisi. Kaupungilla on vielä rakennusmaata ja aloitettuja ja nuorille perheille suunniteltuja uudisrakennusalueita - vihreetä on ja yleisillä pääsee kulkemaan. Kannattaa pitää silmällä.
    Ludwigshafenissa on 13 kaupunginosaa, mutta suomalaisia on niin vähän, että heitä ei riitä edes yhtä joka kaupunginosaan. Kaupungin Integrationsbeauftrgte Hannele Jalonen on tunnetuin yli kaupungin rajojenkin , vaikka hän kylläkin integroi muita ulkomaalaisia kuin meitä kahta muuta tuntemaani eli nyt kolmea. Ihmsiä ollut ja mennyt; on sen verran ollut, että olemme kyenneet säilyttämään suomen puhumisen taidon, vaikka tankeroidenkin. Tuttuni asuvat hajallaan Rhein-Neckarin Metropolregionissa jotensakin Heidelbergin, Frankenthalin ja Bad-Dürkheimin välillä. Nuoria en tunne, koska he taitavat olla vain facebookissa, sikäli kuin heitä asuu täällä. Vanhat tunnen enimmäkseen DFG:n ja seurakunnan kautta- ja sitten on meidän vapaa "akkakerhomme".
    Kiitos kahvikutsusta. Palataan asiaan. Kaikkea hyvää kotoutumiseen!

    VastaaPoista
  5. Äh, ennakkoluuloja! Eihän LU ole tunnettu kauniista kaupungista, mutta ei se ihan niin kamala ole :-)
    Onneksi ette muuta Landau:iin, siellähän on vain lihavia lapsia ;-)
    Hyvin tuutte viihtymään, no worries!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hehe, tätä ehdotonta faktaa Landausta en tiennytkään! ;) Tuuttehan sitten kylään kun ollaan saatu muutettua?

      Poista
    2. Piti ihan itsekkin googlettaa, mistä "die dicken Kinder von Landau" on peräisin, näköjään Harald Schmidt keksi sen omassa showssa vuonna 95.
      Toki tullaan kylään, kunhan olette asettautuneet! Onko muutto nyt kuun lopussa?

      Poista
    3. Eiku vasta heinäkuun lopussa, mikä on hyvä - keittiöstä lähtien kaikki on vielä ihan levällään!

      Poista
  6. Heh, kuulostaa vähän Hervannalta! Ja kun sielläkin tiettävästi pystyy onnellista elämää elämään, niin en usko että teillä on mitään hätää. ;) Ehkä aikaisemmin suhtauduin itsekin vähän asenteellisemmin, jos joku ilmoitti muuttavansa töiden perässä esim. Parkanoon, mutta nykyään ajattelen, että mieleinen työ on niin monella tapaa niin tärkeä osa ihmisen hyvinvointia, että sen (ja lyhyen työmatkan) perässä kannattaa muuttaa vaikka minne. Ja eihän missään ole pakko elää lopun ikäänsä, jos homma ei toimikaan. Arjen sujuvuus on kuitenkin se, mikä ihmistä kannattelee.

    Ja emmä tiedä, totta kai muutokset aina jännittää ja vähän pelottaakin etukäteen, mutta musta tuntuu, että just ne muutokset, jotka eniten vaatii uskallusta myös palkitsee lopulta eniten.

    Elina

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niinpä! Mielekäs työ ja hyvä työilmapiiri on melkeinpä perheen jälkeen tärkein asia ainakin meikän hyvinvoinnissa. Jos työhommat ei toimi, viettää kuitenkin vähintään nelisenkymmentä tuntia viikostaan tyytymättömänä - luultavasti vielä reilun osan vapaa-ajastaankin. Ja nyt kun olen kokeillut tätä työmatka-autoilua niin voin kyllä todeta, että on myös todella arvokasta pystyä käyttämään se aika lähes ihan mihin tahansa muuhun! Ehkä homma ois eri, jos sattuisimme vaikka molemmat olemaan esim. IT-inssejä, jolloin töitä tulisi oletettavasti ovista & ikkunoista, mutta kun näin ei ole niin keskityn olemaan todella, todella onnellinen tästä saamastani paikasta. En oo edelleenkään keksinyt paremmin sopivaa! Ja me käytiin eilen pyörimässä vähän autolla Ludwigshafenissa sadannentuhannen Ikea-reissun jälkeen (keittiötä ei ole edelleenkään ostettu krooh), ja onhan siellä nättejäkin paikkoja! Et kyllä tästä hyvä tulee.

      Mä itse asiassa mietin tätä tekstiä kirjoittaessani että vertaanko Hervantaan, mutten sitten ollut varma olisiko vertaus ollut lainkaan sopiva. Mut ehkä joo :)

      Poista