Sähköistä tragikomiikkaa

marraskuuta 02, 2010

Tää asunto on musta kertakaikkisen ihana ja lähes täydellinen, mutta harmaita hiuksia täälläkin näköjään saa. Sekä olkkarin että makkarin katossa nimittäin makailevat sähkökiskot, joihin ois tarkoitus saada sitten lamput kätevästi kiinni niin että niitä voi siirrellä haluamaansa paikkaan ja kiinnittää haluamansa määrän tsädäm. Käytännössä asia ei tietenkään ole näin yksinkertainen, koska.

Aluksi tehdään nyt selväksi että me ollaan asuttu tässä kämpässä kesäkuun alusta lähtien, eli juurikin viisi (5) kuukautta. Vuokraemäntä on lievästi kaoottinen persoona, jossa näin itseäni koskevissa käytännön asioissa toivoisin suoraan ja nätisti sanottuna näkeväni ehkä edes hitusen rauhallista järjestelmällisyyttä. Muutettaessa tilanne oli se, että kiskot oli katossa, mutta lamput vielä kaupassa. Asunto on remontoitu kymmenisen vuotta sitten, jolloin kiskot asennettiin ja lamppujen hankinta jätettiin kunkin asukkaan harteille. Koska ko. sähkökiskot eivät kuitenkaan ole mitenkään erityisen yleinen ratkaisu, ei kukaan halunnut ostaa lamppuja, joilla ei muuton jälkeen olisi mitä todennäköisimmin enää tehnyt yhtään mitään. Tästä syystä meidän muuttaessa asuntoon vuokraemäntä ilmoitti ostavansa nyt myös lamput, jotta kiskot tulisivat kanssa käyttöön. Tämä kuulosti meistä oikein kivalta ratkaisulta.

Tovin päästä lamput saapuivat, minkä jälkeen kävi ilmi etteivät ne sopineet meidän kiskoihin. Sähköliikkeessä sanoivat kuulemma ettei näihin kiskoihin saa enää lamppui, siispä seuraavana ilmestyivät myös uudet kiskot. Ostetut lamput osoittautui siitä hienoiksi, että itse energiansäästölamppu ei mahdu säteilevältä osaltaan kotelon sisälle, eli koko häikäisevä asia jää ulos ja ensinnäkin näyttää mahtavalta ja toisekseen sokaisee heti, jos sattuu vilkaisemaankaan sinnepäin. 

Uusia kiskoja tuli tyypillisen viiveen jälkeen (tässä vaiheessa oltiin kaiketi elokuussa) asentamaan vuokraemännän tuttu italialainen yleistyömies. Ekalla kerralla havaittiin, että uusissa kiskoissa on ensinnäkin luonnollisesti kiinnitysreiät eri kohdissa kuin vanhoissa, joten heti kärkeen oli vuorossa porailua, ja ensimmäisen kiskon kiinnityksen jälkeen kävi myös ilmi, että ne voi kiinnittää vain yksin päin. Tämä oli tietysti just se toinen vaihtoehto kahdesta, joten kisko oli käännettävä. Tässä kaikessa kesti niin kauan, että tuli jo pimeää ja oli jatkettava seuraavalla kerralla.

Olohuoneen katossa on kaksi kiskoa ja makkarissa yksi. Seuraavalla vierailulla olkkarin kattoon saatiin jo molemmat oikeat kiskot, mutta valot päälle laitettaessa tuloksena oli jatkuvan loisteen sijaan enemmänkin disco-henkinen valoshow. Tätä arvottiin tovi jos toinenkin, kunnes valojen napsautus kokonaan pois ja uudestaan päälle lopetti lamppujen kaikenlaisen toiminnan. Syytä tälle ei löydetty, joten paikalle hälytettiin taas luonnollisesti muutaman viikon viiveellä kiskot myyneen firman joku tyyppi. Olin elänyt toivossa että kyseessä ois ollut asiansa osaava sähkömies, vaan taisin nuolaista ennen kuin tipahti. Sähkömiehen sijaan tänne marssi joku varmaankin toimistotyöntekijä, joka kiipesi tikkaille, katsoi kiskoja ehkä kaksi minuuttia ja totesi että joo, ei hän kyllä tiedä.

Muutaman viikon päästä vuokraemäntä ilmoitti ottavansa seuraavaksi yhteyttä ihan oikeaan sähkömieheen, joka ei mitä ilmeisimmin ollut kovin helposti tavoitettavissa. Eiliselle saatiin vihdoin kuitenkin sovittua aika, joten vuokraemäntä ja sähkömies marssivat yhdessä katsomaan tilannetta. Selvisi, että olkkarin kiskot kattoon iskenyt yleistyömies oli tietty kytkenyt liitännät väärin. Alemman kiskon (meillä on vinot katot) tilanne saatiin korjattua hetkessä, mutta ylempään noin mun pituisella sähkömiehellä ei ollut mitään saumaa ylettyä meidän tikkailla. Uuden ajan sopiminen oli siis pakollista, myös koska makkarissa on edelleen katossa vanha kisko, johon nykyiset lamput eivät sovi huoh. Alempaan kiskoon iskettiin nyt kaksi lamppua, joita voidaan siirrellä/irrottaa ihan miten halutaan. Vuokraemännän puolesta tuli myös energiansäästöpolttimot, jokainen teholtaan vanhaa 75 wattia vastaava. Siis voin kertoo että jo kahden ollessa päällä ja loistaessa ilman mitään suojaa lampusta ulos tuloksena oli välitön päänsärky. Ostoslistalla on vähintäänkin hiukan pienempitehoiset eikä siten niin pirullisen kirkkaat polttimot.

Makkarin tilannetta tutkiessa mieleeni tuli sanoa, että jotkut sähkökytkennät on siellä tehty hiukan omituisesti, kert esim. imuroidessa imuri menee päälle vasta, kun valot napsauttaa päälle ja pois. Kännykkä taas latautuu tasan niin pitkään kuin valot ovat päällä. Eka pohdittiin että kuulostaapa jännittävältä, kunnes vuokraemännälle juolahti mieleen että eikäku se on ihan tarkoituksella niin! Kyse on jostain Baubiologie- eli öh rakennusbiologia-ajattelutavasta, jonka mukaan makkarissa ei tarviis olla sähköasioita päällä nukuttaessa, kert sähköjohtojen ympärillä on luonnollisesti johdossa liikkuvien varausten aiheuttama magneettikenttä. Tästä johtuen siis  pistokkeita ei koko huoneessa ole kuin ovien välittömässä ympäristössä, eli siis ei siellä missä sänky tai työpöytä sijaitsevat, mistä johtuen meidän on täytynyt virittää kohtuullisen kunnianhimoinen jatkojohtosysteemi, jotta myös sängyn viereinen lamppu ja työpöydän asiat saisivat virtaa. Mitä ilmeisimmin tää järjestely toimii ilman jatkuvaa valojen eestaasrämpytystä vain, koska meillä on jatkojohdossa päälle/pois-katkaisija, joka mun järjen mukaan kiertää tän rajoitteen.

Tämä sähkövirittely tarkoittaa siis esim. sitä, että tilanteen ollessa tämä meidän on ihan turha ostaa haaveilemaani sarastevaloa, kert se ei pysy päällä valojen sammuttamisen jälkeen. Myöskään ilmeisesti mitättömät asiat kuten yövalot eivät ole tarpeellisia, kert nekin tarvitsevat sähköä sängyn luona aiheuttaen siten niitä magneettikenttiä. Sähkömies ilmaisi painavan mielipiteensä tästä asiasta, koska pistokkeiden puute pakottaa meidät kiertämään sängyn pääpään jatkojohdolla, mikä nyt ainakaan ei liene tavoiteltu asia. Mua vaan kertakaikkisesti kyrsii skenaario, jossa en saa herätyskelloani koska joku on päättänyt että huoneessa saa käyttää sähkölaitteita ainoastaan valon ollessa päällä.

Onnekseni kuitenkin selvisi, että tän anteeksi vaan mielestäni täysin absurdin tilanteen aiheuttavan rajoittimen saa helposti kytkettyä pois päältä, ja tämä tapahtuukin perjantaina sähkömiehen saapuessa uudestaan (tuskin viimeistä kertaa, mikäli multa kysytään). Vuokraemännän luvan tähän sai sillä ehdolla, että rajoitinsysteemi laitetaan takaisin päälle meidn muuttaessa pois. Asunnon ja siten myös sähköliitännät on suunnitellut emännän edesmennyt arkkitehtuuriprofessorimies, jonka erikoisalana just tää Baubiologie oli. Suuntauksessa on varmasti paljon hyviäkin juttuja, enkä pidä asumisen suunnittelua mahdollisimman terveelliseksi mitenkään päin huonona asiana, mutta kyllä mä nyt silti haluan saakeli sentään voida käyttää sarastevaloa sänkyni vieressä. Tai käyttää yöpöytälamppua tai ladata kännykkää tai ostaa vaikka kelloradion! Tätä kirjoittaessa meinaa mennä uudestaan hermot, hitto.

Sähkömies tosiaan tulee perjantaina uudemman kerran tekemään erinäisiä asioita, tällä kertaa luojan kiitos ilman vuokraemäntää, joten järkevän keskustelun pitäisi olla mahdollista. Mies lupasi myös katsella sähkökiskolamppukuvastojaan ja tutkia, löytyisikö sieltä jotkut varjostimet noihin meidän lamppuihin, jotta niitä voisi myös käyttää merde. Mulla on tunne että palaan asiaan perjantain jälkeen.

Saattaisit myös pitää näistä

3 kommenttia

  1. Voi luoja - Baubiologie! Willst du mich verarschen, vois sanoa. Oonkohan mä nyt ihan tyhmä, mutta eikö se asia olisi myös sillä hoidettu, että vetää töpselit seinästä. Meillä yölamppu pitää sellasta pienosta huminaa, kun se on pois päältä, joten illalla nukkumaan mentäes vedetään se johto seinästä. Vai virtaako siellä pistorasias yksistäänkin jotain?

    Baubiologie... Mutta se on siis vaan makkaris?

    Mulla olis mennyt jo tos kiskotouhus hermot ihan totaalisesti. Paljoko olis vuokratäti säästänyt, kun olis heti pistänyt asialle sellasen ammattilaisen, jolla on tietotaitoo ja sellanen ausrüstung, että on huone vaikka kuinka korkee, niin asia hoituu. Mutta että vielä baubiologia päälle...

    Täällä on kans tän homeen ym. kans pinna pikkasen kireellä välillä. On taas kuullut eri tahot suorat sanat mun suusta. Tämä meidän rakennuttaja on sellanen paskafirma ettei mitään rajaa (töissä yksi asuu kans niitten kohtees, niillä on pari vuotta vanhoja valituksia menossa, joitten kans ei oo tapahtunut mitään) - Bien-Ries on siis tämä firma, että sana kiertään, toimivat Frankun talousalueella ;)

    VastaaPoista
  2. Joo mekään ei pitkällisestäkään pohdinnasta huolimatta olla ihan löydetty tän homman pointtia. René jo totes että se on aika varma että sen sarastevalon positiiviset vaikutukset ylittää tän tavoitellun magneettikentän puuttumisen hyödyt - pahoittelemme skeptisyyttämme.

    Tää ongelma on joo pelkästään makkarissa, muu kämppä on ihan normi. Mua toi pistorasioiden puuttuminen ei oo tähän mennessä ees niin häirinnyt, aattelin vaan että no tyhmästi suunniteltu, mutta kuultuani syyn sille asia onkin jo eri :D Kirosin jo toissapäivänä arkkitehdit hetkellisesti syvimpään hanuriin (toisena esimerkkinä meidän tosi nätti pyöräteline, johon ei ulkonäöllisistä syistä tietenkään tullut kattoa, eli seurauksena pyörät kastuu ja ruostuu nätisti koko ajan - tai ruostuisivat jos ei oltais viritelty niiden päälle varmasti kattoa sata kertaa rumempaa pressua). Ei pelkkä insinöörikään useimmiten osaa taloa nätisti rakentaa, mutta miettii sentään vähän myös näitä käytännöllisyysaspekteja!

    VastaaPoista
  3. En effet, se on jonkun miehen suunnittelema :D

    Ihan kauhea, vaikka meilläkin on aika mystillisiä virityksiä.

    VastaaPoista