En muista koska oisin viimeksi oottanut viikonloppua niin hartaasti kuin menneinä päivinä. Jotenkin meno oli heti maanantaista alkaen harvinaisen tahmaista. Hommat ei kulkeneet, ilma oli ihan vääränlainen eli päänsärkyä aiheuttava, hiostava, painostava ja kuutisen astetta liian kuuma enkä lisäksi saanut oikein nukuttuakaan yöllisten ukkoskuurojen ja välillä iskeneiden mahakipujen takia. Saapuihan se perjantai sieltä kuitenkin pitkän odotuksen jälkeen, mikä ilostutti mua niin että tarjosin herraseuralleni sushit töiden jälkeen. Tänne on avattu aivan ihana sushiravintola, ollaan koko kesän ajan käyty siellä valehtelematta kerran viikossa. Tulkaa kylään niin vien teidätkin katsomaan ja maistamaan!

Tänään oonkin sitten parhaimmalla tuulella aikoihin huolimatta siitä, että kellarissa käydessäni siellä odotti mukava ylläri. Täällä on ollut tosiaan parina yönä ihan tajuttomia ukkosmyrskyjä, jotka ilmeisesti koituivat myös kellarin kohtaloksi. Kaikki lattialla olleet tavarat oli kastuneet (onneksi meillä ei muutenkaan tulisi mieleenkään pitää kellarissa mitään arvokasta, olosuhteet ovat hiukan kosteahkot myös ilman kaatosateita) ja lämmityspönttö oli sammunut. Tämä tietty selitti, miksi suihkusta tuli aamulla vain kylmää vettä... Renén teoria on, että pöntön pitää kuivua, minkä jälkeen sen saa taas päälle. Käyn kohta painelemassa käynnistysnappia maanisesti. 

Mut ei se mitään! Lämpötila on vihdoin laskenut mukavampiin lukemiin eli noin kahteenkymppiin. Taivas on aika pilvessä ja välillä satelee, mutta se ei haittaa mua tänään pätkääkään. Välillä on oikein kivaa olla kotona sateisena päivänä. Ajattelin sijoittaa itseni kuvan sohvalle (kuka lahjoittaisi mulle kameran, jolla saisi kuvattua muutakin kuin vain murto-osan huoneesta kerrallaan?) kuuntelemaan rakasta Egotrippiä, jolta tuli muuten uusi sinkku, jee. Piakkoin saan myös vieraita: vanha ystävä, jota en ole nähnyt vuosiin, on juuri matkalla tänne Luxemburgista.

Tällaisena iltana vois vaikka itseensä rakastua ja haistattaa pitkät kaikille, laulaa Mikki parhaillaan. Taidan ottaa neuvosta vaarin ja siirtyä nauttimaan elämästä pehmeiden sohvatyynyjen keskelle sillä aikaa, kun tilaamani kotitontut noutavat pyykit kellarista ja ripustavat ne kuivumaan. Onneksi vielä huomennakin on vapaapäivä!