Sohvan pohjalta

toukokuuta 14, 2011

No niin, tässä sitä sitten makoillaan jo toista päivää eikä loppua näy. Viisujen jälkeen tiistaina meinasin, että jännästi on kyllä veto pois, ja yöllä heräillessäni tuli selväksi ettei aamulla tarvii varmaan yrittää töihin. Muutuin ihmisestä madoksi ja oon jakanut aikani aika tasaisesti sängyn ja sohvan välillä. Tänään meinasin käydä kaupassa, kun ei tota ruokaa kauheesti ole (tosin enpä keksi myöskään kuka sitä laittaisi kun R on matkoilla), mutta postinhakureissu ulos ja takas oli jo sen verran äärirajoille vienyt ponnistus että hylkäsin suunnitelman saman tien. Ikävää on, ettei lääkärin lupaamat reseptit olleet vielä tulleet postissa. Nyt pitää jännittää saapuvatko kenties huomenna vai joudunko kituuttamaan viikonlopun yli ilman uusia myrkkyjä.

Olin suunnitellut kikkailevani tän illan yhden hengen viisukisastudiooni jotain naposteltavaa, mutta hitot. Moista varten pitäis varmaan ensinnäkin jaksaa seistä ja toisekseen sit myös syödä. Keskitän siis kaikki voimani siihen, että oon lauantaina jo sen verran tolpillani että pääsen meidän brittityökaverin ja allekirjoittaneen ideoimiin viisukekkereihin yhtenä, pystyssä pysyvänä kappaleena. Sitä odotellessa tsekkaan nyt tänään ainakin Dana Internationalin (!!) päivän kisakunnon. Toivottavasti modulaatioita näkyy huomattavasti enemmän kuin tiistain semifinaalissa!

Saattaisit myös pitää näistä

2 kommenttia

  1. Tsemppiä ja voimia jatkoon, toivottavasti saat reseptisi pian niin ei tarvitse tuskissa pyöriskellä. Ja vältä turhaa stressiä - älä esimerkiksi missään nimessä katso illan jääkiekko-ottelua! ;)

    VastaaPoista
  2. Kiitokset! Jostain syystä blogger päätti paiskata tän tekstin muka uusimmaksi, vaikka näpyttelin sen oikeastaan torstaina. Olo on tässä pikkuhiljaa parantunut niin, että selvisin jo eilen viimeisillä voimillani noin 200 metrin päässä asuvan työkaverin sohvalle viisustudioon. Resepti ei koskaan saapunut postissa, en tiedä mihin osoitteeseen ovat sen lähettäneet, mutta raahauduin perjantaina hakemaan uuden version paikan päältä.

    Lätkämatsin jätän ehkä kuitenkin suosiolla väliin (käyn ehkä tsekkaamassa tulosta välillä jostain tekstiversiosta), ihan puhtaasti siitäkin syystä että jääkiekko saa mut välittömästi Todella huonolle tuulelle. Varsinkin nyt hauraasti parantumassa oleva terveydentilani ei ehkä kestä huutavia miehiä ;)

    VastaaPoista