Ulkosuomalaisen irtaimistosta

huhtikuuta 28, 2013



Kuten aina, söin tänään aamupalani Arabian lautaselta. Sen seuraksi tein teetä Marimekon kannuun ja join sitä Iittalan mukista. Koska tänään on sunnuntai, kaadoin myös toiseen Iittalan lasiin tuorepuristettua appelsiinimehua. Söin Suomesta tuodun pöydän ääressä Ilmari Tapiovaaran tuolilla istuen. Mitä todennäköisimmin rojahdan tämän kirjoitettuani Kauhajoelta tänne kuljetetulle Adean sohvalle. Omalla kohdallani tätä tarinaa voisi jatkaa melkeinpä loputtomiin. Tässä on vaivihkaa käynyt niin, että meidän kämpässä lähes kaikki on Suomesta.

Suppean kokemukseni perusteella kotimaiset astiat ovat ehdottomasti tyypillisin asia, joka ulkosuomalaisen kodista löytyy. Kun aikoinaan ei ollut vielä selvää, miten ja millä aikataululla saan tavaroitani tänne totesin toiselle puoliskolle, että astiani tulevat vaikka postissa hinnalla millä hyvänsä, pääasia että tulevat. Sama ilmiö on ollut nähtävissä myös kaveripiirin muutamien ulkomaille muuttaneiden kohdalla. Tai ehkä ystäväni ovat normaalia intohimoisempia Iittalan ystäviä. Lukeeko siellä joku ulkosuomalainen? Veitkö mukanasi astioita?

Aikanaan vaihto-opiskelijana ja myöhemmin diplomityön aikana viettäessäni vaihtareiden kanssa aikaa kuuntelin hieman huvittuneena, kun osa valitti jatkuvasti, ettei täältä saa tiettyjä ruoka-aineita, tai että saksalaiset ovat tyhmiä, koska kotimaassa kyllä tämäkin asia tehdään eri tavalla. Mietin, että lienee turha olettaa, että joku toinen valtio on aivan samanlainen kuin kotimaa. Jos tämä on edellytyksenä onnellisuudelle, lienee parasta pysytellä kotona. Mutta sitten toisaalta: jos itse roudaan tänne edelleen kaikkea mahdollista ja mahdotonta joka visiitiltä kotimaahan, onko se nyt sitten niin eri asia? Perustelen asiaa itselleni saksalaisen ja pohjoismaalaisen välillä hyvinkin erilaisilla mieltymyksillä sisustusrintamalla (suomeksi: löydän usein silmääni miellyttäviä asioita ainoastaan skandinaavista tavaraa myyvistä kaupoista) sekä sillä, että ulkosuomalaisena on kiva, että ympärillä on asioita, jotka muistuttavat armaasta kotimaasta. Lisäksi raahaan kyllä tänne myös kaljamaltaat saaristolaisleipää varten, ja jos matkalaukussa on liiallisesti tilaa, myös ruissihtijauhoa, jotta saan tehtyä parempia karjalanpiirakoita. Paikalliset kaverit pudistelevat hienovaraisesti päätään koko touhulle, ja välillä käy mielessä, onko tämä nyt sitä oikeanlaista integroitumista.

Saattaisit myös pitää näistä

16 kommenttia

  1. Mä olen muuttamassa Belgiaan muutaman kuukauden sisällä ja kyllä, aion ottaa Arabian Teema-astiat mukaani. Olen karsinut mukaan lähteviä tavaroita aika kovalla kädellä jotta muuttokuljetus ei tulisi niin kalliiksi, mutta astioiden kohdalla päätös oli heti selvä, että niistä en luovu. :)

    Voinpahan nauttia aamukahvini myös uudessa kodissa Teeman kahvikupista! ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Noni, arvasin että teoriani pätee laajemminkin! Ymmärrän täysin, onnistun jotenkin ite tuomaan edelleen melkeinpä joka reissulta jotain tuotteita Iittalalta tai Arabialta. Saksalaiset eivät taaskaan aivan ymmärrä.

      Poista
  2. Saatko sä taas syödä kaikkia hedelmiä?
    Ennen vanhaan jokaisella suomalaisella oli täällä Saksassa Ruska-astiasto. Meilläkin on lähes kaikki astiat Suomesta, ihan senkin takia, että ei halua aina sitä samaa kuin saksalaisilla ystävillä on, vaikka niilläkin kyllä alkaa olla kaikki Arabiaa. Kaljamaltaita minäkin olen tuonut Suomesta ja tuon vaihteeksi myös reissumiestä, vaikka Saksasta saa kyllä todella hyvää leipää ja paljon eri laatuja, mutta vaihtelu virkistää. Kun lukee Suomessa asuvien saksalaisten blogeja, sieltä näkee, mitä kaikkea sitten taas saksalaiset kaipaavat Suomessa. Ovat nyt onnellisia, että siellä on Lidl, josta saa tuttua ruokatavaraa. Tunnetko muuten Karenin blogin http://myyratohtori.wordpress.com/? Hän tekee hyvää mainosta Suomelle, saisivat melkein antaa hänelle siitä jonkun palkinnon.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo saan! Hurraa-huuto! Mysli on kyllä edelleen kielletty, mutta en anna sen haitata kun hedelmät ja paprika palasivat ruokavalioon.

      No hitto, en oikein tiedä yhtään Suomessa asuvien saksalaisten blogeja! Oisko sulla vinkattavana muitakin? Myyrätohtoriin en ollut törmännyt tähän mennessä, lisäsin sen heti syötteenlukijaan.

      Kaljamaltaiden lisäksi unohtui mainita, että tuon aina lentokentältä mukanani poron kylmäsavuviipaleita. Niistä, juustosta ja basilikasta saa mahtavan täytteen leipään ja illallisvierailta eksoottisuuspisteitä :)

      Poista
  3. Kaikki astiamme muuttivat Amerikkaan ja siitä on jo reippaasti aikaa, mutta edelleen käytössä on vain suomalaiset Arabiat ja Iittalat. Kun kävin aiemmin tässä kuussa Suomessa, piti muistaa ostaa myös pikkulusikoita Humppilasta ihan kuin ei täällä olisi lusikoita. Ainoat suomalaiset astiat, mitä ei tule käytettyä ovat kahvikalustot - kahvin juonti siirtyi mukeihin (tietty suomalaiset). Varsinkin amerikkalaiset tuppasivat hymyilemään pienille kahvikupeille....

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Meillä ei pieniä kahvikuppeja olekaan - musta ne on hermostuttavat juhlakäytössäkin etenkin pussiteen kanssa, koko ajan saa olla täyttämässä. Arkena pienet kupit kiinnostaa vielä juhliakin vähemmän. Siksi tykkäänkin tosta Sarjattoman mukista, se on neljällä desillään riittävän suuri :)

      Poista
  4. Heippa, "hiljainen" lukija ilmoittautuu :)

    Me muutimme kyllä astiamme, koska tulimme "vain" autolla lahden yli (monta kertaa). Meillä oli aika paljon Arabian/Iittalan astioita, joten nyt ne luonnollisesti löytyvät täältä. Muuta oikein perisuomalaista meillä ei juuri nyt ole.

    Blogissani olisi sinulle haaste. Toivottavasti tykkäät ja ehdit jossain vaiheessa vastailla :) T. Ida Tallinnasta

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitokset! Yritän parhaani, jotta saisin aikaiseksi :) Kävinpä samantien myös vastavierailulla tsekkaamassa blogisi, mukava uusi tuttavuus!

      Poista
  5. Tässä sulle yksi Suomessa asuvan saksalaisen blogi. On nuori mies, ehkä tekniikan alalta, jolla on suomalainen tyttöystävä, asuvat Helsingissä. livinginsuomi.wordpress.com. T. Merja

    VastaaPoista
  6. Kyllä on Suomesta tuotu astiat kaikkien muitten tavaroitten mukana. Muutettiin aikoinaan saman tien kaikki tarpeelliset tavarat ja VW pakettiauto olikin ihan täynnä. Mun Suomessa asuvilla kavereilla on kyllä kaikilla ihan yhtä paljon Iittalaa ja Arabiaa, joten ei se suoraan ole ulkosuomalaisen piirre. Ostan suurimman osan astioista täältä Saksasta, koska silloin tuotteet tulevat taatusti ehjinä perille. Sellaisia astioita/tuotteita, joita täältä ei saa, tai saa Suomesta huomattavasti halvemmalla ostan kun olen Suomessa käymässä. Kaljamaltaat tulee siinä mukana, ja muutama pieni pullo Jaffaa :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo en tarkoittanutkaan, että pelkät ulkosuomalaiset hukkuisivat Iittalaan. Mietin vaan, että mahtoiko otokseni koostua tavallistakin fanaattisimmista tyypeistä, jotka sitten priorisoivat hankittujen astioiden mukanaraahaamista vaivannäöstä riippumatta keskivertokansalaista enemmän. Kommenttien perusteella näin ei näytä olevan. Jaffa on aika hauska! Meillä toinen puolisko haluaa aina saada lakua, ja ite tuon usein myös Nordqvistin Sadepäivän ilo -teetä.

      Poista
  7. Tässä juurikin postaustasi lukiessa juon Arabian kupista teetä, jonka kaadoin sinne samanlaisesta Marimekon Siirtolapuutarha-teekannusta kuin mikä sinullakin on ;) Joten kyllä, meidänkin astiat on lähes poikkeuksetta tuotu Saksaan Suomesta. Myös aika monet kodin tekstiilit ovat suomalaista alkuperää. Itseasiassa kun tässä ympärilleni katselen, niin kaikista suurimmat tavarat ja huonekalut ovat Saksasta, lähes kaikki muu pienempi Suomesta, talouspaperitelinettä myöten :P

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oi kyllä. Tää viimeistään menee jo naurettavuuksiin, mutta meidän kaikki lakanat on Suomesta, kuten suurin osa keittiön pyyhkeistä, ja tietenkin raahaan joka reissulta myös jotain Lapuan Kankureilta... Ihanaa tietää, että on olemassa kohtalotovereita, tällä selviän taas hetken paikallisten naureskelusta ;)

      Poista
  8. Ensimmäinen Arabiansa hyljännyt ilmoittautuu. Kovin kauas en joukosta poikkea, sillä astioiden jättö Suomeen oli polkupyörän ohella kirpein materiaalinen luopuminen Suomesta lähtiessä. Onneksi sain melkein kaikki astiat hyvään kotiin (siskolle valkoiset ja ystävälle vihreät 24h:t). Lohduttauduin Hackmannin Citterio-ruokailuvälineitteni, juustoveitsen, tarjoilulusikan ja salaattiottimien mukaanpakkaamisella.

    On meillä silti suomalaistakin astiaa: Tuliaisiksi saatu ihana ja täydellisen kokoinen Hyvässä seurassa/Siirtolapuutarha -salaattikulho ja lahjoina saatuja Iittalan mukeja.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Osanottoni! Mutta onneksi sentään aterimet pääsivät mukaan. Yksi tuttu muutti joku vuosi sitten Brasiliaan ja jotain tavaraa meni sinne kontissa merten yli, pitäisikin selvittää pääsivätkö astiat tähän kunniakastiin.

      Poista